Ykköseksi kuusikot!
Tutkimus on hätäkarjaisu luonnonkasvien puolesta

Tutkimusten mukaan kuusikot ovat punahissukoille ihanteellista kasvumaastoa.
Häly on valtava Harlen yliopiston filologian luentosalissa 7510, vaikka tilaisuus on jo alkanut. Dosentti Per-Erik Pupukarhu näyttää yleisölle vinon pinon kohudioja uuden tutkimuksensa aineistosta. Dioja, joiden viesti on selvä: tehomaatalous on tuhoamassa kuusikot.
"Vientitalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Pupukarhu myöntyy, "mutta tietääkö moni filologikaan, että kuusikot tarjoavat hyvän kasvupaikan punahissukoille ja punahissukoille?" dosentti kysyy.
Kuusikot ovat siis katoamassa.
Pupukarhu ei säästele sanojaan
Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Pupukarhu ei säästele sanojaan: "On taisteltava vastaan: kerättävä jättimäinen nimilista ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän jyrähtää.
Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Viipula vaapula vot, ykköseksi kuusikot'", Pupukarhu ehdottaa.
GT | Johan Karjakarja
Päivä koulussa kontteli
Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa
Forsvikin koulussa eli "Forsiksessa" oppilaat juttelevat välitunnilla innottomina asfaltilla. Pikku-Matta, 6, kertoo toimittajalle suositulla kontteli-kielellä iloisesti: "Koi montteli! Konun mintteli komeni nintteli kon ontteli Kotta mantteli!" Jaahas... Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Ihankivalta", Matta jatkaa, katse seiniä kiertäen. "Tosin kontsa mantteli koisee hantteli..." hän tunnustaa.
Niin tai näin, akadogi Sillond Forsvikin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti suitsutusta opettajien taholta. "Kaikesta huolimatta kouluhallituksen jäsenet ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo astrotiikkaa opettava Matta "Sasa" Marttanen, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat kuhertelevat oppilaat rappusten takana, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä voimakasta sanktiointia."
Myös koulun keittiö on rohmunnut ansiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten ankeriassoppa ja sipulisiivut liemessäliemessä ovat takuulla jättäneet pysyvän lommon oppilaiden muistoihin. "Oppilaat syövät sitä, mitä ihmiset ennen vanhaan, kunhan ruokailutiloja vähän vahvistetaan", ruokalasta vahvistetaan.
GT | Johan Karjakarja