Polttolinjalla
Vieraana Professori Feebleham
Professori Horst von Afäär on ehdottomasti sitä mieltä, että kiroilu on mennyt yhteiskunnassa liian pitkälle. Lehtemme kysyi professorin lyhyessä syvähaastattelussa, mitä pahaa siinä on.
HF: Minusta tuntuu, että maailmamme on muuttumassa kylmemmäksi. Nuorisokin vain kiroilee ja kiroilee; ja nyt on kuulemma kehitetty niin sanottu lämpölaiskottelu, josta joku paskan mäntti on kuulemma kehittämässä jopa olympialajia! Missä ovat sellaiset arvot kuin perhekäytöstavat.
Mutta eikö jokaisella sitten ole oikeus kiroilla?
HF: Ei minun silmieni edessä ainakaan. Minun nuoruudessani kiroilu oli tuntematon asia tai sitten sitä tehtiin niin sanotusti keittiössä, luvan kanssa.
Eikö kiroilu edes tullut nuoren professorin mieleen takavuosina? Ei edes vähän?
HF: No olihan siinä toki paljon salaista imua, täytyy myöntää. Mutta minä juoksin paljon ja söin sinappia. Paljon sinappia. Juuri tätä nuorisolta nykyisin puuttuu: itsekuria! Ja tietysti sinappia.
Mutta lyhyesti sanottuna kiroilu on siis pelkästään pahasta?
HF: No ehkä se pieninä annoksina puoltaa paikkaansa. Mutta en liiallisesti valehtele, kun sanon, että kyllä kiroilu pääsääntöisesti on pahasta.
Mutta mitäpä muuta kuuluu elämään silloin, kun ammattina on professori?
HF: No eläkkeellähän tässä pian ollaan. Taitaa olla aika laittaa perhe elämässä etusijalle ja unohtaa tämä paskan professorihomma hattuhyllylle tykkänään.
No sen te olette totisesti ansainneet. Ehkä teillä on kuitenkin vielä aikaa sanoa GT:n lukijoille jotakin?
HF: Niin kauan, kun kuka tahansa kadunmies voi kiroilla vapaasti, kukaan meistä ei ole todella vapaa!
Näinhän se on. Kiitos, professori Horst von Afäär!