Kuninkaaksi kuusikot!

Tutkimus on hätäpurkaus luonnon puhtauden puolesta

Tutkimusten mukaan kuusikot ovat hetteikkömansikoille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on yllättävän vähäistä Leipfordin yliopiston fitologian luentosalissa 3517, vaikka tutkimuksen pitäisi olla vain yksi muiden joukossa. Dosentti Heinz-Mihail Suppususi näyttää yleisölle vielä lämpimiä kohupapereita uuden tutkimuksensa aineistosta. Papereita, joiden viesti on selvä: liikakansoitus on tuhoamassa kuusikot.

"Rahatalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Suppususi myöntyy, "mutta tietääkö moni fitologikaan, että kuusikot tarjoavat hyvän kasvupaikan hetteikkömansikoille ja hetteikkömansikoille?" dosentti kysyy.

Kuusikot ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Suppususi ei säästele vihaansa: "On taisteltava vastaan: pukeuduttava säkkiin ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän sylkäisee.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Tillin tallin tot, kuninkaaksi kuusikot'", Suppususi ehdottaa.

Päivä naulussa kootsi

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Freslundin koulussa eli "Fresiksessä" oppilaat pelaavat välitunnilla touhukkaasti opettajien autojen luona. Pikku-Matsi, 8, kertoo toimittajalle suositulla naatsi-kielellä hyperaktiivisesti: "Nai mootsi! Nanun miitsi nameni niitsi nan ootsi Natsi maatsi!" Niinpä tietysti. Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Tosisiedettävältä", Matsi tulostaa ujosti. "Tosin nasiikki muutsi narsuttaa äätsi..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, akanomi Hertvin Freslundin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti palkintoja opettajien taholta. "Kaikki paitsi mielipidekirjoittajat ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo kurisofiaa opettava Matsi "Saka" Maitala, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat väkivaltatilanteet vessoissa, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä avointa kuria."

Myös koulun keittiö on rohmunnut ansiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten seitipasta ja rapusiivut leivässäleivässä ovat takuulla jättäneet pysyvän lommon oppilaiden biojätevalintoihin. "Oppilaat syövät sitä, mitä oudompiakin ruokia, kunhan lautasia vähän käsitellään", ruokalasta vahvistetaan.