Musiikki
Kitkaviiksi ja paradoksaalinen visio
Kesän kuumimman hittialbumin pääarkkitehtina on tänäkin vuonna Pystyhoidokit. Tässä ote heidän uudelta härskinrohkealta levyltään 'Saaristomuusan saaristo':
Vain sotkuinen maku on muistona tästä intiaanikesästä,
kun nakuna juotiin limpskaa rakkaudenpesästä!
Pystyhoidokit-ryhmän keulahahmo, säveltäjä ja sanoittaja Thor Kitkaviiksi, tilität uudella levyllänne siitä, miten "ampiaispesästä syötiin limpskaa". Mitä se tarkoittaa?
TK: No mulle se on lähinnä paradoksaalinen visio, jonka yhdistän äitiini.
Jahas. Entäpä miten uusi tuotoksenne on otettu vastaan?
TK: Kiitos, tosi hienosti. Fanit ovat heittäneet ilon sanoja päälle jokaisella keikalla. Tosi siistiä!
Fanit siis tykkäävät, entä ns. muu publicum?
TK: No ainahan löytyy niitä helkkarin paskasetiä, joilla takki on telakalla heti kun joku tekee jotain uutta ja siis todella herättävää. Mutta ei me niistä piitata - paljon. Tärkeintä on olla uskollinen omalle musalle.
Jahas. Soitat ja teet lauluja myös toiselle bändillesi, nimeltään "Lelusynttäri", jonka kohderyhmänä ovat lapset. Minkälaista musiikkia tämä ryhmä soittaa?
TK: No me ollaan just julkaistu ensimmäinen sinkku, josta on tarkoitus tulla sellainen bändin teemalaulu. Se menee osapuilleen näin:
On lelu lelu synttäri vaan,
lelusynttärinen!
Helvetist' on tuo synttäri juu,
ja suussaan kalloluu!
Vai kalloluu... Oletko varma, että tuo sopii lastenlauluun?
TK: Kyllä sen pitäisi sopia.
No, eipä tässä sitten muuta. Kiitoksia, Thor Kitkaviiksi!