Pelastakaamme koivikot!

Tutkimus on hätäparkaisu luonnon kauneuden puolesta

Tutkimusten mukaan koivikot ovat myöhäisvarpaille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on kuin mäntymetsän humina Hamnardin yliopiston rapkologian luentosalissa 2400, vaikka tilaisuus on jo alkanut. Dosentti Karl-Richard Lehtokatras näyttää yleisölle tuntikausia kohudioja uuden tutkimuksensa aineistosta. Dioja, joiden viesti on selvä: tienrakennusvimma on tuhoamassa koivikot.

"Nykytalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Lehtokatras myöntyy, "mutta tietääkö moni rapkologikaan, että koivikot tarjoavat hyvän kasvupaikan myöhäisvarpaille ja myöhäisvarpaille?" dosentti kysyy.

Koivikot ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Lehtokatras ei säästele sanojaan: "On taisteltava vastaan: noustava barrikaadeille ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän kiihtyy.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Eelin keelin kot, pelastakaamme koivikot'", Lehtokatras ehdottaa.

Päivä eulussa kolefantsama

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Huntbaumin koulussa eli "Huntiksessa" oppilaat talsivat välitunnilla innokkaasti köysitelineiden luona. Pikku-Jukja, 6, kertoo toimittajalle suositulla elefantsama-kielellä iloisesti: "Ei molefantsama! Enun milefantsama emeni nilefantsama en olefantsama Ekja julefantsama!" Jaahas... Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Melkokäytävältä", Jukja kihertää, kun on varma, ettei kukaan näe. "Tosin etikka malefantsama esittaa ralefantsama..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, paroni Alhand Huntbaumin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti suitsutusta kaupungin johdon taholta. "Lähinnä vain nuorimmat oppilaat ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo filometriikkaa opettava Jukja "Kaka" Marttisalo, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat tappelut rappusten takana, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä salaista painostusta."

Myös koulun keittiö on imenyt suosiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten nieriäkeitto ja särkisäleet kääreessäkääreessä ovat takuulla jättäneet pysyvän jäljen oppilaiden oikeustajuun. "Oppilaat syövät sitä, mitä muutkin, kunhan ruokia vähän koristellaan", ruokalasta vahvistetaan.