Ykköseksi ahomaat!

Tutkimus on hätäkarjaisu luonnonkasvien puolesta

Tutkimusten mukaan ahomaat ovat aroherukoille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on kuin mäntymetsän humina Epurin yliopiston arakkologian luentosalissa 1062, vaikka tutkimuksen pitäisi olla vain yksi muiden joukossa. Dosentti Jörgen-Karl Kalliolehto näyttää yleisölle vinon pinon kohupiirroskuvia uuden tutkimuksensa aineistosta. Piirroskuvia, joiden viesti on selvä: tienrakennusvimma on tuhoamassa ahomaat.

"Globaalitalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Kalliolehto myöntyy, "mutta tietääkö moni arakkologikaan, että ahomaat tarjoavat hyvän kasvupaikan aroherukoille ja aroherukoille?" dosentti kysyy.

Ahomaat ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Kalliolehto ei säästele vihaansa: "On taisteltava vastaan: kerättävä jättimäinen nimilista ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän jyrähtää.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Viipula vaapula vaat, ykköseksi ahomaat'", Kalliolehto ehdottaa.

Päivä eulussa kolefantsi

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Chydbrentin koulussa eli "Chydiksessä" oppilaat juttelevat välitunnilla innokkaasti viemärikansien luona. Pikku-Maisi, 8, kertoo toimittajalle suositulla elefantsi-kielellä hyperaktiivisesti: "Ei molefantsi! Enun milefantsi emeni nilefantsi en olefantsi Eisi malefantsi!" Niinpä tietysti. Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Melkokakalta", Maisi kihertää ujosti. "Tosin entsa malefantsi elsii tylefäntsi..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, parogogi Silvis Chydbrentin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti palkintoja kaupungin johdon taholta. "Kaikesta huolimatta kouluhallituksen jäsenet ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo matemasofiaa opettava Maisi "Nini" Jukmasalo, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat kuhertelevat oppilaat opettajien huoneessa, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä suoraa valvontaa."

Myös koulun keittiö on imenyt suosiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten sipulisose ja nieriämurska kääreessäkääreessä ovat takuulla jättäneet pysyvän jäljen oppilaiden muistoihin. "Oppilaat syövät sitä, mitä ihmiset ennen vanhaan, kunhan ruokailutiloja vähän vahvistetaan", ruokalasta vahvistetaan.