Kuninkaaksi ahomaat!

Tutkimus on hätäpurkaus luonnon puhtauden puolesta

Tutkimusten mukaan ahomaat ovat hetteikköputkille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on yllättävän vähäistä Leipvardin yliopiston araktologian luentosalissa 3373, vaikka tilaisuuden aiheena on mykkä luonto. Dosentti Heinz-Per Luotosuu näyttää yleisölle vielä lämpimiä kohukäppyröitä uuden tutkimuksensa aineistosta. Käppyröitä, joiden viesti on selvä: liikakansoitus on tuhoamassa ahomaat.

"Rahatalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Luotosuu myöntyy, "mutta tietääkö moni araktologikaan, että ahomaat tarjoavat hyvän kasvupaikan hetteikköputkille ja hetteikköputkille?" dosentti kysyy.

Ahomaat ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Luotosuu ei säästele purkauksessaan: "On taisteltava vastaan: pukeuduttava säkkiin ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän sylkäisee.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Tillin tallin taat, kuninkaaksi ahomaat'", Luotosuu ehdottaa.

Päivä naulussa kootsi

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Freslundin koulussa eli "Fresiksessä" oppilaat pelaavat välitunnilla touhukkaasti pihalla. Pikku-Maisi, 9, kertoo toimittajalle suositulla naatsi-kielellä epäröimättä: "Nai mootsi! Nanun miitsi nameni niitsi nan ootsi Naisi maatsi!" Aivan. Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Tosimämmiltä", Maisi tulostaa ujosti. "Tosin nasiikki muutsi nanhottaa iitsi..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, akateemikko Hertlond Freslundin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti kehuja vanhempien taholta. "Kaikki paitsi mielipidekirjoittajat ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo kurisofiaa opettava Maisi "Niti" Lausila, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat väkivaltatilanteet arkipäivinä, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä avointa sanktiointia."

Myös koulun keittiö on rohmunnut huomiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten seitisoppa ja särkimurska leivässäleivässä ovat takuulla jättäneet pysyvän lommon oppilaiden biojätevalintoihin. "Oppilaat syövät sitä, mitä oudompiakin ruokia, kunhan lautasia vähän käsitellään", ruokalasta vahvistetaan.