Rauhoittakaa hetteiköt!

Tutkimus on hätäkarjaisu luonnonmukaisuuden puolesta

Tutkimusten mukaan hetteiköt ovat suoesikoille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on kuin mäntymetsän humina Enardin yliopiston tektralogian luentosalissa 8082, vaikka tutkimuksen pitäisi olla vain yksi muiden joukossa. Dosentti Jörgen-Richard Puukeidas näyttää yleisölle vinon pinon kohupiirroskuvia uuden tutkimuksensa aineistosta. Piirroskuvia, joiden viesti on selvä: tienrakennusvimma on tuhoamassa hetteiköt.

"Globaalitalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Puukeidas myöntyy, "mutta tietääkö moni tektralogikaan, että hetteiköt tarjoavat hyvän kasvupaikan suoesikoille ja suoesikoille?" dosentti kysyy.

Hetteiköt ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Puukeidas ei säästele vihaansa: "On taisteltava vastaan: kerättävä jättimäinen nimilista ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän jyrähtää.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Yks ja kaks ja köt, rauhoittakaa hetteiköt'", Puukeidas ehdottaa.

Päivä eulussa kolefantsi

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Chydbrentin koulussa eli "Chydiksessä" oppilaat leikkivät välitunnilla innokkaasti köysitelineiden luona. Pikku-Jusra, 8, kertoo toimittajalle suositulla elefantsi-kielellä hyperaktiivisesti: "Ei molefantsi! Enun milefantsi emeni nilefantsi en olefantsi Esra julefantsi!" Niinpä tietysti... Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Melkokäytävältä", Jusra kihertää ujosti. "Tosin entsa malefantsi esittaa ralefantsi..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, paroni Silvin Chydbrentin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti palkintoja kaupungin johdon taholta. "Kaikesta huolimatta kouluhallituksen jäsenet ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo matemasofiaa opettava Jusra "Maka" Martlasalo, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat sairastelut rappusten takana, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä suoraa kuria."

Myös koulun keittiö on imenyt suosiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten sipulipasta ja seitifile kääreessäkääreessä ovat takuulla jättäneet pysyvän jäljen oppilaiden muistoihin. "Oppilaat syövät sitä, mitä ihmiset ennen vanhaan, kunhan ruokailutiloja vähän vahvistetaan", ruokalasta vahvistetaan.