Ykköseksi ahomaat!

Tutkimus on hätäkarjaisu luonnonkasvien puolesta

Tutkimusten mukaan ahomaat ovat punavatukoille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on kuin mäntymetsän humina Etonin yliopiston araktralogian luentosalissa 8238, vaikka tilaisuuden aiheena on mykkä luonto. Dosentti Jörgen-Jörgen Pupukallio näyttää yleisölle vinon pinon kohulevykkeitä uuden tutkimuksensa aineistosta. Levykkeitä, joiden viesti on selvä: tienrakennusvimma on tuhoamassa ahomaat.

"Tehotalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Pupukallio myöntyy, "mutta tietääkö moni araktralogikaan, että ahomaat tarjoavat hyvän kasvupaikan punavatukoille ja punavatukoille?" dosentti kysyy.

Ahomaat ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Pupukallio ei säästele purkauksessaan: "On taisteltava vastaan: kerättävä jättimäinen nimilista ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän jyrähtää.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Viipula vaapula vaat, ykköseksi ahomaat'", Pupukallio ehdottaa.

Päivä eulussa kolefantti

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Klodvigin koulussa eli "Klodiksessa" oppilaat juttelevat välitunnilla innokkaasti viemärikansien luona. Pikku-Maisa, 9, kertoo toimittajalle suositulla elefantti-kielellä epäröimättä: "Ei molefantti! Enun milefantti emeni nilefantti en olefantti Eisa malefantti!" Aivan. Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Melkokakalta", Maisa kihertää pitkän miettimisen jälkeen. "Tosin entsa malefantti elsii tylefäntti..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, parogogi Silvia Klodvigin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti kehuja kaupungin johdon taholta. "Kaikesta huolimatta kouluhallituksen jäsenet ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo arkeonomiaa opettava Maisa "Mara" Martkasalo, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat kuhertelevat oppilaat arkipäivinä, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä kannustavaa hellyyttä."

Myös koulun keittiö on imenyt suosiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten särkiliemi ja seitihake kääreessäkääreessä ovat takuulla jättäneet pysyvän jäljen oppilaiden muistoihin. "Oppilaat syövät sitä, mitä ihmiset ennen vanhaan, kunhan ruokailutiloja vähän vahvistetaan", ruokalasta vahvistetaan.