Polttolinjalla
Vieraana Eversti Mähönen
Eversti Werner af Burgenheim on ehdottomasti sitä mieltä, että piereskely on mennyt yhteiskunnassa liian pitkälle. Lehtemme kysyi everstin lyhyessä syvähaastattelussa, mitä pahaa siinä on.
WM: Minusta tuntuu, että maailmamme on muuttumassa kylmemmäksi. Nuorisokin vain piereskelee ja piereskelee; ja nyt on kuulemma kehitetty niin sanottu kielisyöminen, josta joku helvatan nuija on kuulemma kehittämässä jopa olympialajia! Missä ovat sellaiset arvot kuin käytöstavatitsekuri.
Mutta eikö jokaisella sitten ole oikeus piereskellä?
WM: Ei minun silmieni edessä ainakaan. Minun nuoruudessani piereskely oli tuntematon asia tai sitten sitä tehtiin niin sanotusti Pottulassa, luvan kanssa.
Eikö piereskely edes tullut nuoren everstin mieleen takavuosina? Ei edes vähän?
WM: No olihan siinä toki hitusen salaista vetovoimaa, täytyy myöntää. Mutta minä opiskelin paljon ja söin pottuja. Paljon pottuja. Juuri tätä nuorisolta nykyisin puuttuu: itsekuria! Ja tietysti pottuja.
Mutta lyhyesti sanottuna piereskely on siis pelkästään pahasta?
WM: No ehkä se oikeassa paikassa puoltaa paikkaansa. Mutta en liiallisesti suurentele asiaa, kun sanon, että kyllä piereskely pääsääntöisesti on tuhoavaa.
Mutta mitäpä muuta kuuluu elämään silloin, kun ammattina on eversti?
WM: No eläkkeellähän tässä pian ollaan. Taitaa olla aika laittaa käytöstavat elämässä etusijalle ja unohtaa tämä helvatan everstihomma hattuhyllylle tykkänään.
No sen te olette totisesti ansainneet. Ehkä teillä on kuitenkin vielä aikaa sanoa GT:n lukijoille jotakin?
WM: Niin kauan, kun kuka tahansa kadunmies voi piereskellä vapaasti, kukaan meistä ei voi olla ylpeä itsestään!
Näinhän se on. Kiitos, eversti Werner af Burgenheim!