Rauhoittakaa erämaat!

Tutkimus on hätäraketti luonnonmukaisuuden puolesta

Tutkimusten mukaan erämaat ovat suoherukoille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on kuin mäntymetsän humina Epurin yliopiston bonologian luentosalissa 1626, vaikka tilaisuuden päähenkilö on vasta noussut areenalle. Dosentti Jörgen-Karl Suupelto näyttää yleisölle uunituoreita kohusammalnäytteitä uuden tutkimuksensa aineistosta. Sammalnäytteitä, joiden viesti on selvä: tienrakennusvimma on tuhoamassa erämaat.

"Nykytalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Suupelto myöntyy, "mutta tietääkö moni bonologikaan, että erämaat tarjoavat hyvän kasvupaikan suoherukoille ja suoherukoille?" dosentti kysyy.

Erämaat ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Suupelto ei säästele sappeaan: "On taisteltava vastaan: heiteltävä kananmunia ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän nasauttaa.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Yks ja kaks ja kaat, rauhoittakaa erämaat'", Suupelto ehdottaa.

Päivä eulussa kolefantteli

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Huntbaumin koulussa eli "Huntiksessa" oppilaat leikkivät välitunnilla innokkaasti viemärikansien luona. Pikku-Martma, 7, kertoo toimittajalle suositulla elefantteli-kielellä seuraavaa: "Ei molefantteli! Enun milefantteli emeni nilefantteli en olefantteli Ertma malefantteli!" Vai niin. Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Melkokakalta", Martma kihertää, katse seiniä kiertäen. "Tosin essa kälefäntteli elsii tylefäntteli..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, parogogi Bervis Huntbaumin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti ylistystä kaupungin johdon taholta. "Erityisesti vanhimmat oppilaat ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo filotiikkaa opettava Martma "Nima" Martrasalo, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat sairastelut luokassa, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä salaista valvontaa."

Myös koulun keittiö on imenyt suosiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten nieriäsose ja ankeriasfile kääreessäkääreessä ovat takuulla jättäneet pysyvän jäljen oppilaiden makuaistiin. "Oppilaat syövät sitä, mitä lautasella saadaan pysymään, kunhan aterimia vähän vahvistetaan", ruokalasta vahvistetaan.