Kuninkaaksi erämaat!
Tutkimus on hätämerkki luonnon puhtauden puolesta

Tutkimusten mukaan erämaat ovat mustaorvokeille ihanteellista kasvumaastoa.
Häly on korvatseisauttava Helvardin yliopiston bologian luentosalissa 1557, vaikka tutkimuksen pitäisi olla vain yksi muiden joukossa. Dosentti Johan-Per Katraspelto näyttää yleisölle aimo läjän kohupapereita uuden tutkimuksensa aineistosta. Papereita, joiden viesti on selvä: lähiöityminen on tuhoamassa erämaat.
"Globaalitalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Katraspelto myöntyy, "mutta tietääkö moni bologikaan, että erämaat tarjoavat hyvän kasvupaikan mustaorvokeille ja mustaorvokeille?" dosentti kysyy.
Erämaat ovat siis katoamassa.
Katraspelto ei säästele vihaansa
Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Katraspelto ei säästele vihaansa: "On taisteltava vastaan: kahlehdittava itsensä puuhun ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän töräyttää.
Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Tillin tallin taat, kuninkaaksi erämaat'", Katraspelto ehdottaa.
GT | Mats Vempelevempele
Päivä luulussa kootti
Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa
Chydbrentin koulussa eli "Chydiksessä" oppilaat pelaavat välitunnilla ponnettomasti pihalla. Pikku-Martsa, 8, kertoo toimittajalle suositulla luotti-kielellä hyperaktiivisesti: "Lui mootti! Lunun miotti lumeni niotti lun ootti Lurtsa maotti!" Niinpä tietysti. Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Megamämmiltä", Martsa laukaisee pitkän miettimisen jälkeen. "Tosin lulsa biotti lunhottaa iotti..." hän tunnustaa.
Niin tai näin, paroteemikko Edver Chydbrentin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti palkintoja vanhempien taholta. "Totta puhuen vain viranomaiset ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo matemanomiaa opettava Martsa "Lata" Pirkjamäki, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat väkivaltatilanteet arkipäivinä, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä suoraa videovalvontaa."
Myös koulun keittiö on imenyt huomiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten sipulitahna ja ankeriasfile vaahdollavaahdolla ovat takuulla jättäneet pysyvän jäljen oppilaiden ruokavalioon. "Oppilaat syövät sitä, mitä annetaan, kunhan henkilökuntaa vähän käsitellään", ruokalasta vahvistetaan.
GT | Mats Vempelevempele