Kuninkaaksi kuusikot!

Tutkimus on hätäpurkaus luonnon puhtauden puolesta

Tutkimusten mukaan kuusikot ovat mustamansikoille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on korvatseisauttava Helbunin yliopiston fitologian luentosalissa 9981, vaikka tilaisuuden päähenkilö on vasta noussut areenalle. Dosentti Johan-Leif Silmuheimo näyttää yleisölle vielä lämpimiä kohukalvoja uuden tutkimuksensa aineistosta. Kalvoja, joiden viesti on selvä: lähiöityminen on tuhoamassa kuusikot.

"Globaalitalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Silmuheimo myöntyy, "mutta tietääkö moni fitologikaan, että kuusikot tarjoavat hyvän kasvupaikan mustamansikoille ja mustamansikoille?" dosentti kysyy.

Kuusikot ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Silmuheimo ei säästele sappeaan: "On taisteltava vastaan: pukeuduttava säkkiin ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän sylkäisee.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Tillin tallin tot, kuninkaaksi kuusikot'", Silmuheimo ehdottaa.

Päivä luulussa kootteli

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Chydbrentin koulussa eli "Chydiksessä" oppilaat pelaavat välitunnilla ponnettomasti pihalla. Pikku-Matma, 7, kertoo toimittajalle suositulla luotteli-kielellä seuraavaa: "Lui mootteli! Lunun miotteli lumeni niotteli lun ootteli Lutma maotteli!" Vai niin. Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Megamämmiltä", Matma laukaisee, katse seiniä kiertäen. "Tosin lusiikki muotteli lunhottaa iotteli..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, paroteemikko Hertvin Chydbrentin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti ylistystä vanhempien taholta. "Kaikki paitsi mielipidekirjoittajat ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo matematiikkaa opettava Matma "Nisi" Maitimäki, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat väkivaltatilanteet luokassa, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä suoraa kuria."

Myös koulun keittiö on imenyt huomiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten sipulipasta ja nieriäfile vaahdollavaahdolla ovat takuulla jättäneet pysyvän jäljen oppilaiden biojätevalintoihin. "Oppilaat syövät sitä, mitä oudompiakin ruokia, kunhan lautasia vähän käsitellään", ruokalasta vahvistetaan.