Elvyttäkäämme koivikot!

Tutkimus on hätäpurkaus luonnon säilymisen puolesta

Tutkimusten mukaan koivikot ovat kevätesikoille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on korvatseisauttava Helzigin yliopiston raptalogian luentosalissa 1401, vaikka tilaisuuden päähenkilö on vasta noussut areenalle. Dosentti Johan-Heinz Silmukeno näyttää yleisölle vielä lämpimiä kohukalvoja uuden tutkimuksensa aineistosta. Kalvoja, joiden viesti on selvä: lähiöityminen on tuhoamassa koivikot.

"Nykytalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Silmukeno myöntyy, "mutta tietääkö moni raptalogikaan, että koivikot tarjoavat hyvän kasvupaikan kevätesikoille ja kevätesikoille?" dosentti kysyy.

Koivikot ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Silmukeno ei säästele sappeaan: "On taisteltava vastaan: pukeuduttava säkkiin ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän sylkäisee.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Nunnuka nunnuka not, elvyttäkäämme koivikot'", Silmukeno ehdottaa.

Päivä luulussa kootti

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Huntbaumin koulussa eli "Huntiksessa" oppilaat telmivät välitunnilla ponnettomasti käytävillä. Pikku-Jukla, 7, kertoo toimittajalle suositulla luotti-kielellä seuraavaa: "Lui mootti! Lunun miotti lumeni niotti lun ootti Lukla juotti!" Vai niin... Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Megamukavalta", Jukla laukaisee pitkän miettimisen jälkeen. "Tosin lusiikki muotti lutoo eotti..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, parologi Hertvin Huntbaumin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti ylistystä vanhempien taholta. "Kaikki paitsi mielipidekirjoittajat ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo filonomiaa opettava Jukla "Sani" Jukmamäki, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat suolikaasut välitunneilla, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä salaista kuria."

Myös koulun keittiö on imenyt huomiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten nieriäpasta ja sipulimurska vaahdollavaahdolla ovat takuulla jättäneet pysyvän jäljen oppilaiden biojätevalintoihin. "Oppilaat syövät sitä, mitä oudompiakin ruokia, kunhan lautasia vähän käsitellään", ruokalasta vahvistetaan.