Ylentäkäämme kuusikot!

Tutkimus on hätäpurkaus luonnonläheisyyden puolesta

Tutkimusten mukaan kuusikot ovat varsikelloille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on korviahuumaava Yaburgin yliopiston filogian luentosalissa 1943, vaikka tilaisuuden aiheena on mykkä luonto. Dosentti Erik-Uve Karhuluoto näyttää yleisölle vielä lämpimiä kohukäppyröitä uuden tutkimuksensa aineistosta. Käppyröitä, joiden viesti on selvä: salaojitus on tuhoamassa kuusikot.

"Vaihtotalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Karhuluoto myöntyy, "mutta tietääkö moni filogikaan, että kuusikot tarjoavat hyvän kasvupaikan varsikelloille ja varsikelloille?" dosentti kysyy.

Kuusikot ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Karhuluoto ei säästele purkauksessaan: "On taisteltava vastaan: pukeuduttava säkkiin ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän sylkäisee.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Himpun limpun hot, ylentäkäämme kuusikot'", Karhuluoto ehdottaa.

Päivä eulussa kontsama

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Lönnrotin koulussa eli "Lönniksessä" oppilaat notkuvat välitunnilla paremman puutteessa käytävillä. Pikku-Matja, 9, kertoo toimittajalle suositulla entsama-kielellä epäröimättä: "Ei montsama! Enun mintsama emeni nintsama en ontsama Etja mantsama!" Aivan... Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Aikamukavalta", Matja hihittää, kun on varma, ettei kukaan näe. "Tosin esiikki muntsama etoo entsama..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, pedalogi Hertver Lönnrotin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti kehuja vanhempien taholta. "Kaikki paitsi mielipidekirjoittajat ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo gastrometriikkaa opettava Matja "Sija" Matkamaa, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat tuhmat puheet opettajien keskuudessa, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä konstailematonta videovalvontaa."

Myös koulun keittiö on kerännyt huomiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten raputahna ja turskahake pedilläpedillä ovat takuulla jättäneet pysyvän loven oppilaiden biojätevalintoihin. "Oppilaat syövät sitä, mitä oudompiakin ruokia, kunhan lautasia vähän ehostetaan", ruokalasta vahvistetaan.