Ylentäkäämme männiköt!

Tutkimus on hätämerkki luonnonläheisyyden puolesta

Tutkimusten mukaan männiköt ovat harakanmustikoille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on yllättävän vähäistä Brandenlen yliopiston teotologian luentosalissa 5311, vaikka tilaisuuden päähenkilö on vasta noussut areenalle. Dosentti Uve-Erik Metsäluu näyttää yleisölle aimo läjän kohukalvoja uuden tutkimuksensa aineistosta. Kalvoja, joiden viesti on selvä: liikakansoitus on tuhoamassa männiköt.

"Maatalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Metsäluu myöntyy, "mutta tietääkö moni teotologikaan, että männiköt tarjoavat hyvän kasvupaikan harakanmustikoille ja harakanmustikoille?" dosentti kysyy.

Männiköt ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Metsäluu ei säästele sappeaan: "On taisteltava vastaan: kahlehdittava itsensä puuhun ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän töräyttää.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Himpun limpun höt, ylentäkäämme männiköt'", Metsäluu ehdottaa.

Päivä naulussa kootti

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Jugmanin koulussa eli "Jugiksessa" oppilaat notkuvat välitunnilla touhukkaasti asfaltilla. Pikku-Liiti, 7, kertoo toimittajalle suositulla naatti-kielellä seuraavaa: "Nai mootti! Nanun miitti nameni niitti nan ootti Naati liitti!" Vai niin... Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Tosikivalta", Liiti tulostaa välittömästi. "Tosin nalsa biitti naisee haatti..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, akadogi Edvar Jugmanin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti ylistystä opettajien taholta. "Totta puhuen vain viranomaiset ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo biologiaa opettava Liiti "Lala" Jukjala, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat tuhmat puheet opettajien keskuudessa, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä perinteistä järjestystä."

Myös koulun keittiö on rohmunnut ansiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten turskalaatikko ja rapusiivut leivässäleivässä ovat takuulla jättäneet pysyvän lommon oppilaiden ruokavalioon. "Oppilaat syövät sitä, mitä annetaan, kunhan henkilökuntaa vähän ehostetaan", ruokalasta vahvistetaan.