Elvyttäkäämme männiköt!

Tutkimus on hätäpurkaus luonnon säilymisen puolesta

Tutkimusten mukaan männiköt ovat kevätvatukoille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on korvatseisauttava Helvardin yliopiston teotologian luentosalissa 3849, vaikka tilaisuuden ennakkomainonta oli vähäistä. Dosentti Johan-Per Suppuaro näyttää yleisölle vielä lämpimiä kohuhologrammikortteja uuden tutkimuksensa aineistosta. Hologrammikortteja, joiden viesti on selvä: lähiöityminen on tuhoamassa männiköt.

"Nykytalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Suppuaro myöntyy, "mutta tietääkö moni teotologikaan, että männiköt tarjoavat hyvän kasvupaikan kevätvatukoille ja kevätvatukoille?" dosentti kysyy.

Männiköt ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Suppuaro ei säästele tunteissaan: "On taisteltava vastaan: pukeuduttava säkkiin ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän sylkäisee.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Nunnuka nunnuka nöt, elvyttäkäämme männiköt'", Suppuaro ehdottaa.

Päivä luulussa kootsama

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Huntbaumin koulussa eli "Huntiksessa" oppilaat telmivät välitunnilla ponnettomasti pihalla. Pikku-Liini, 10, kertoo toimittajalle suositulla luotsama-kielellä sylki lentäen: "Lui mootsama! Lunun miotsama lumeni niotsama lun ootsama Luuni liotsama!" Sillä tavalla. Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Megamämmiltä", Liini laukaisee, kun on varma, ettei kukaan näe. "Tosin lusiikki muotsama lunhottaa iotsama..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, paroteemikko Hertvia Huntbaumin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti selkääntaputtelua vanhempien taholta. "Kaikki paitsi mielipidekirjoittajat ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo filometriikkaa opettava Liini "Mati" Juktamäki, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat suolikaasut vessoissa, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä salaista hellyyttä."

Myös koulun keittiö on imenyt huomiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten nieriäliemi ja sipulisiivut vaahdollavaahdolla ovat takuulla jättäneet pysyvän jäljen oppilaiden biojätevalintoihin. "Oppilaat syövät sitä, mitä oudompiakin ruokia, kunhan lautasia vähän käsitellään", ruokalasta vahvistetaan.