Ykköseksi lehtimetsät!

Tutkimus on hätäkarjaisu luonnonkasvien puolesta

Tutkimusten mukaan lehtimetsät ovat punamarjoille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on vaikuttava Stantonin yliopiston ennologian luentosalissa 7526, vaikka tilaisuuden päähenkilö on vasta noussut areenalle. Dosentti Mihail-Jörgen Erälehto näyttää yleisölle vinon pinon kohusammalnäytteitä uuden tutkimuksensa aineistosta. Sammalnäytteitä, joiden viesti on selvä: kaupungistuminen on tuhoamassa lehtimetsät.

"Metsätalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Erälehto myöntyy, "mutta tietääkö moni ennologikaan, että lehtimetsät tarjoavat hyvän kasvupaikan punamarjoille ja punamarjoille?" dosentti kysyy.

Lehtimetsät ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Erälehto ei säästele sappeaan: "On taisteltava vastaan: kerättävä jättimäinen nimilista ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän jyrähtää.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Viipula vaapula vät, ykköseksi lehtimetsät'", Erälehto ehdottaa.

Päivä paulussa kootsama

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Wartportin koulussa eli "Wartiksessa" oppilaat juttelevat välitunnilla energisinä viemärikansien luona. Pikku-Launi, 7, kertoo toimittajalle suositulla paatsama-kielellä seuraavaa: "Pai mootsama! Panun miitsama pameni niitsama pan ootsama Pauni laatsama!" Vai niin. Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Vähänkakalta", Launi töräyttää, kun on varma, ettei kukaan näe. "Tosin pantsa maatsama palsii tyytsämä..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, pedagogi Silvar Wartportin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti ylistystä kaupungin johdon taholta. "Kaikesta huolimatta kouluhallituksen jäsenet ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo geometriikkaa opettava Launi "Jaka" Sijalahti, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat kuhertelevat oppilaat vessoissa, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä kunnon järjestystä."

Myös koulun keittiö on kerännyt suosiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten madelaatikko ja turskasäleet pullien kerapullien kera ovat takuulla jättäneet pysyvän loven oppilaiden muistoihin. "Oppilaat syövät sitä, mitä ihmiset ennen vanhaan, kunhan ruokailutiloja vähän vahvistetaan", ruokalasta vahvistetaan.