Kuninkaaksi ahomaat!

Tutkimus on hätäparkaisu luonnon puhtauden puolesta

Tutkimusten mukaan ahomaat ovat hetteikköherukoille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on korviahuumaava Atonin yliopiston arakkologian luentosalissa 7973, vaikka tilaisuuden aiheena on mykkä luonto. Dosentti Hans-Jörgen Hakkuusuu näyttää yleisölle tuntikausia kohukäppyröitä uuden tutkimuksensa aineistosta. Käppyröitä, joiden viesti on selvä: salaojitus on tuhoamassa ahomaat.

"Vaihtotalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Hakkuusuu myöntyy, "mutta tietääkö moni arakkologikaan, että ahomaat tarjoavat hyvän kasvupaikan hetteikköherukoille ja hetteikköherukoille?" dosentti kysyy.

Ahomaat ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Hakkuusuu ei säästele purkauksessaan: "On taisteltava vastaan: noustava barrikaadeille ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän kiihtyy.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Tillin tallin taat, kuninkaaksi ahomaat'", Hakkuusuu ehdottaa.

Päivä eulussa kontteli

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Lönnrotin koulussa eli "Lönniksessä" oppilaat pelaavat välitunnilla paremman puutteessa viemärikansien luona. Pikku-Maima, 9, kertoo toimittajalle suositulla entteli-kielellä epäröimättä: "Ei montteli! Enun mintteli emeni nintteli en ontteli Eima mantteli!" Aivan. Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Aikakakalta", Maima hihittää, katse seiniä kiertäen. "Tosin etikka mantteli elsii tyntteli..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, pedagogi Alvis Lönnrotin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti kehuja kaupungin johdon taholta. "Lähinnä vain nuorimmat oppilaat ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo gastrotiikkaa opettava Maima "Kaka" Elmamaa, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat väkivaltatilanteet arkipäivinä, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä konstailematonta valvontaa."

Myös koulun keittiö on kerännyt suosiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten rapusose ja madeperkuu pedilläpedillä ovat takuulla jättäneet pysyvän loven oppilaiden oikeustajuun. "Oppilaat syövät sitä, mitä muutkin, kunhan ruokia vähän käsitellään", ruokalasta vahvistetaan.