Polttolinjalla
Vieraana Eversti Mähönen
Eversti Simeon von Afäär on ehdottomasti sitä mieltä, että televisionkatselu on mennyt yhteiskunnassa liian pitkälle. Lehtemme kysyi everstin lyhyessä syvähaastattelussa, mitä pahaa siinä on.
SM: Minusta tuntuu, että maailmamme on muuttumassa kylmemmäksi. Nuorisokin vain katsoo televisiota ja katsoo televisiota; ja nyt on kuulemma kehitetty niin sanottu nauruhaistattelu, josta joku helvatan nuija on kuulemma kehittämässä jopa olympialajia! Missä ovat sellaiset arvot kuin rauhakauneus.
Mutta eikö jokaisella sitten ole oikeus katsoa TV:tä?
SM: Ei minun silmieni edessä ainakaan. Minun nuoruudessani televisionkatselu oli tuntematon asia tai sitten sitä tehtiin niin sanotusti Pottulassa, luvan kanssa.
Eikö televisionkatselu edes tullut nuoren everstin mieleen takavuosina? Ei edes vähän?
SM: No olihan siinä toki runsaasti salaista vetovoimaa, täytyy myöntää. Mutta minä urheilin paljon ja söin muusia. Paljon muusia. Juuri tätä nuorisolta nykyisin puuttuu: itsekuria! Ja tietysti muusia.
Mutta lyhyesti sanottuna televisionkatselu on siis pelkästään pahasta?
SM: No ehkä se pieninä annoksina puoltaa paikkaansa. Mutta en liiallisesti valehtele, kun sanon, että kyllä televisionkatselu pääsääntöisesti on syntiä.
Mutta mitäpä muuta kuuluu elämään silloin, kun ammattina on eversti?
SM: No eläkkeellähän tässä pian ollaan. Taitaa olla aika laittaa rauha elämässä etusijalle ja unohtaa tämä helvatan everstihomma hattuhyllylle tykkänään.
No sen te olette totisesti ansainneet. Ehkä teillä on kuitenkin vielä aikaa sanoa GT:n lukijoille jotakin?
SM: Niin kauan, kun kuka tahansa kadunmies voi katsoa TV:tä vapaasti, kukaan meistä ei ole todella vapaa!
Näinhän se on. Kiitos, eversti Simeon von Afäär!