Ykköseksi lehtimetsät!

Tutkimus on hätäraketti luonnonkasvien puolesta

Tutkimusten mukaan lehtimetsät ovat aroesikoille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on vaikuttava Stanlen yliopiston enralogian luentosalissa 9782, vaikka tutkimuksen pitäisi olla vain yksi muiden joukossa. Dosentti Mihail-Erik Susiketo näyttää yleisölle uunituoreita kohupiirroskuvia uuden tutkimuksensa aineistosta. Piirroskuvia, joiden viesti on selvä: kaupungistuminen on tuhoamassa lehtimetsät.

"Vaihtotalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Susiketo myöntyy, "mutta tietääkö moni enralogikaan, että lehtimetsät tarjoavat hyvän kasvupaikan aroesikoille ja aroesikoille?" dosentti kysyy.

Lehtimetsät ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Susiketo ei säästele vihaansa: "On taisteltava vastaan: heiteltävä kananmunia ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän nasauttaa.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Viipula vaapula vät, ykköseksi lehtimetsät'", Susiketo ehdottaa.

Päivä paulussa kootti

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Lönnrotin koulussa eli "Lönniksessä" oppilaat juttelevat välitunnilla energisinä asfaltilla. Pikku-Lauti, 8, kertoo toimittajalle suositulla paatti-kielellä hyperaktiivisesti: "Pai mootti! Panun miitti pameni niitti pan ootti Pauti laatti!" Niinpä tietysti... Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Vähänkivalta", Lauti töräyttää välittömästi. "Tosin passa käätti paisee haatti..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, pedadogi Bervin Lönnrotin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti palkintoja opettajien taholta. "Erityisesti vanhimmat oppilaat ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo gastrologiaa opettava Lauti "Nisa" Sisalahti, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat kuhertelevat oppilaat opettajien keskuudessa, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä konstailematonta kuria."

Myös koulun keittiö on kerännyt ansiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten rapupasta ja sipuliperkuu pullien kerapullien kera ovat takuulla jättäneet pysyvän loven oppilaiden makuaistiin. "Oppilaat syövät sitä, mitä lautasella saadaan pysymään, kunhan aterimia vähän vahvistetaan", ruokalasta vahvistetaan.