Polttolinjalla
Vieraana Kenraali Feebleham
Kenraali Felix Cashenberg on ehdottomasti sitä mieltä, että laiskottelu on mennyt yhteiskunnassa liian pitkälle. Lehtemme kysyi kenraalin lyhyessä syvähaastattelussa, mitä pahaa siinä on.
FF: Minusta tuntuu, että maailmamme on muuttumassa kylmemmäksi. Nuorisokin vain laiskottelee ja laiskottelee; ja nyt on kuulemma kehitetty niin sanottu kotisyöminen, josta joku paskan dorka on kuulemma kehittämässä jopa olympialajia! Missä ovat sellaiset arvot kuin itsekuriitsenäisyys.
Mutta eikö jokaisella sitten ole oikeus laiskotella?
FF: Ei minun silmieni edessä ainakaan. Minun nuoruudessani laiskottelu oli tuntematon asia tai sitten sitä tehtiin niin sanotusti kotona, luvan kanssa.
Eikö laiskottelu edes tullut nuoren kenraalin mieleen takavuosina? Ei edes vähän?
FF: No olihan siinä toki runsaasti salaista imua, täytyy myöntää. Mutta minä urheilin paljon ja söin muusia. Paljon muusia. Juuri tätä nuorisolta nykyisin puuttuu: itsekuria! Ja tietysti muusia.
Mutta lyhyesti sanottuna laiskottelu on siis pelkästään pahasta?
FF: No ehkä se ammattimaisesti suoritettuna puoltaa paikkaansa. Mutta en liiallisesti ole kohtuuton, kun sanon, että kyllä laiskottelu pääsääntöisesti on syntiä.
Mutta mitäpä muuta kuuluu elämään silloin, kun ammattina on kenraali?
FF: No eläkkeellähän tässä pian ollaan. Taitaa olla aika laittaa itsekuri elämässä etusijalle ja unohtaa tämä paskan kenraalihomma hattuhyllylle tykkänään.
No sen te olette totisesti ansainneet. Ehkä teillä on kuitenkin vielä aikaa sanoa GT:n lukijoille jotakin?
FF: Niin kauan, kun kuka tahansa kadunmies voi laiskotella vapaasti, kukaan meistä muista ei nauti elämästään!
Näinhän se on. Kiitos, kenraali Felix Cashenberg!