Ykköseksi erämaat!

Tutkimus on hätäpurkaus luonnonkasvien puolesta

Tutkimusten mukaan erämaat ovat arovatuille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on kuin mäntymetsän humina Eteenan yliopiston botologian luentosalissa 8766, vaikka tilaisuuden päähenkilö on vasta noussut areenalle. Dosentti Jörgen-Hans Peltoiltama näyttää yleisölle vielä lämpimiä kohusammalnäytteitä uuden tutkimuksensa aineistosta. Sammalnäytteitä, joiden viesti on selvä: tienrakennusvimma on tuhoamassa erämaat.

"Globaalitalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Peltoiltama myöntyy, "mutta tietääkö moni botologikaan, että erämaat tarjoavat hyvän kasvupaikan arovatuille ja arovatuille?" dosentti kysyy.

Erämaat ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Peltoiltama ei säästele sappeaan: "On taisteltava vastaan: pukeuduttava säkkiin ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän sylkäisee.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Viipula vaapula vaat, ykköseksi erämaat'", Peltoiltama ehdottaa.

Päivä eulussa kolefantsi

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Chydbrentin koulussa eli "Chydiksessä" oppilaat juttelevat välitunnilla innokkaasti asfaltilla. Pikku-Martra, 7, kertoo toimittajalle suositulla elefantsi-kielellä seuraavaa: "Ei molefantsi! Enun milefantsi emeni nilefantsi en olefantsi Ertra malefantsi!" Vai niin... Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Melkokivalta", Martra kihertää ujosti. "Tosin esiikki mulefantsi eisee halefantsi..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, parodogi Hertvis Chydbrentin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti ylistystä opettajien taholta. "Kaikki paitsi mielipidekirjoittajat ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo matemasofiaa opettava Martra "Jaja" Maikasalo, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat kuhertelevat oppilaat välitunneilla, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä suoraa valvontaa."

Myös koulun keittiö on imenyt ansiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten sipulisose ja sipulimurska kääreessäkääreessä ovat takuulla jättäneet pysyvän jäljen oppilaiden biojätevalintoihin. "Oppilaat syövät sitä, mitä oudompiakin ruokia, kunhan lautasia vähän vahvistetaan", ruokalasta vahvistetaan.