Polttolinjalla
Vieraana Kreivi Cashenberg
Kreivi Klaus con Carne on ehdottomasti sitä mieltä, että laiskottelu on mennyt yhteiskunnassa liian pitkälle. Lehtemme kysyi kreivin lyhyessä syvähaastattelussa, mitä pahaa siinä on.
KC: Minusta tuntuu, että maailmamme on muuttumassa kylmemmäksi. Nuorisokin vain laiskottelee ja laiskottelee; ja nyt on kuulemma kehitetty niin sanottu turborauhoittuminen, josta joku viden kahjo on kuulemma kehittämässä jopa olympialajia! Missä ovat sellaiset arvot kuin lukutaitovanhustenpalvonta.
Mutta eikö jokaisella sitten ole oikeus laiskotella?
KC: Ei minun silmieni edessä ainakaan. Minun nuoruudessani laiskottelu oli tuntematon asia tai sitten sitä tehtiin niin sanotusti avaruudessa, luvan kanssa.
Eikö laiskottelu edes tullut nuoren kreivin mieleen takavuosina? Ei edes vähän?
KC: No olihan siinä toki runsaasti salaista himoittavaa, täytyy myöntää. Mutta minä urheilin paljon ja söin muusia. Paljon muusia. Juuri tätä nuorisolta nykyisin puuttuu: itsekuria! Ja tietysti muusia.
Mutta lyhyesti sanottuna laiskottelu on siis pelkästään pahasta?
KC: No ehkä se tarkkaan suunniteltuna puoltaa paikkaansa. Mutta en liiallisesti puhu liikoja, kun sanon, että kyllä laiskottelu pääsääntöisesti on syntiä.
Mutta mitäpä muuta kuuluu elämään silloin, kun ammattina on kreivi?
KC: No eläkkeellähän tässä pian ollaan. Taitaa olla aika laittaa lukutaito elämässä etusijalle ja unohtaa tämä viden kreivihomma hattuhyllylle tykkänään.
No sen te olette totisesti ansainneet. Ehkä teillä on kuitenkin vielä aikaa sanoa GT:n lukijoille jotakin?
KC: Niin kauan, kun kuka tahansa kadunmies voi laiskotella vapaasti, kukaan meistä ei pääse paratiisiin!
Näinhän se on. Kiitos, kreivi Klaus con Carne!