Ykköseksi kuusikot!
Tutkimus on hätäkiljahdus luonnonkasvien puolesta

Tutkimusten mukaan kuusikot ovat punaesikoille ihanteellista kasvumaastoa.
Häly on kuin mäntymetsän humina Ezigin yliopiston fitalogian luentosalissa 1806, vaikka tilaisuuden päähenkilö on vasta noussut areenalle. Dosentti Jörgen-Heinz Purkkikeno näyttää yleisölle useita sarjoja kohusammalnäytteitä uuden tutkimuksensa aineistosta. Sammalnäytteitä, joiden viesti on selvä: tienrakennusvimma on tuhoamassa kuusikot.
"Nykytalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Purkkikeno myöntyy, "mutta tietääkö moni fitalogikaan, että kuusikot tarjoavat hyvän kasvupaikan punaesikoille ja punaesikoille?" dosentti kysyy.
Kuusikot ovat siis katoamassa.
Purkkikeno ei säästele sappeaan
Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Purkkikeno ei säästele sappeaan: "On taisteltava vastaan: poltettava kutsuntalaput ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän ärjähtää.
Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Viipula vaapula vot, ykköseksi kuusikot'", Purkkikeno ehdottaa.
GT | Hubert Mielimieli
Päivä eulussa kolefantti
Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa
Huntbaumin koulussa eli "Huntiksessa" oppilaat juttelevat välitunnilla innokkaasti käytävillä. Pikku-Matla, 7, kertoo toimittajalle suositulla elefantti-kielellä seuraavaa: "Ei molefantti! Enun milefantti emeni nilefantti en olefantti Etla malefantti!" Vai niin... Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Melkomukavalta", Matla kihertää pitkän miettimisen jälkeen. "Tosin eekka lilefantti etoo elefantti..." hän tunnustaa.
Niin tai näin, parologi Elvin Huntbaumin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti ylistystä vanhempien taholta. "Ainakin vanhemmat ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo filonomiaa opettava Matla "Nija" Lausasalo, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat kuhertelevat oppilaat välitunneilla, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä salaista kuria."
Myös koulun keittiö on imenyt huomiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten nieriäpasta ja turskaperkuu kääreessäkääreessä ovat takuulla jättäneet pysyvän jäljen oppilaiden tajuntaan. "Oppilaat syövät sitä, mitä muutkin eläimet, kunhan juomia vähän vahvistetaan", ruokalasta vahvistetaan.
GT | Hubert Mielimieli