Ylentäkäämme ahomaat!
Tutkimus on hätäpurkaus luonnonläheisyyden puolesta

Tutkimusten mukaan ahomaat ovat varsiesikoille ihanteellista kasvumaastoa.
Häly on korvatseisauttava Oxlen yliopiston araklologian luentosalissa 3999, vaikka tilaisuuden ennakkomainonta oli vähäistä. Dosentti Richard-Erik Lurkkilurkki näyttää yleisölle vielä lämpimiä kohuhologrammikortteja uuden tutkimuksensa aineistosta. Hologrammikortteja, joiden viesti on selvä: lähiöityminen on tuhoamassa ahomaat.
"Tehotalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Lurkkilurkki myöntyy, "mutta tietääkö moni araklologikaan, että ahomaat tarjoavat hyvän kasvupaikan varsiesikoille ja varsiesikoille?" dosentti kysyy.
Ahomaat ovat siis katoamassa.
Lurkkilurkki ei säästele tunteissaan
Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Lurkkilurkki ei säästele tunteissaan: "On taisteltava vastaan: pukeuduttava säkkiin ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän sylkäisee.
Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Himpun limpun haat, ylentäkäämme ahomaat'", Lurkkilurkki ehdottaa.
GT | Fredrik Solmusolmu
Päivä luulussa kootsama
Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa
Klodvigin koulussa eli "Klodiksessa" oppilaat notkuvat välitunnilla ponnettomasti asfaltilla. Pikku-Maija, 10, kertoo toimittajalle suositulla luotsama-kielellä sylki lentäen: "Lui mootsama! Lunun miotsama lumeni niotsama lun ootsama Luija maotsama!" Sillä tavalla... Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Megakivalta", Maija laukaisee, kun on varma, ettei kukaan näe. "Tosin lusiikki muotsama luisee haotsama..." hän tunnustaa.
Niin tai näin, parodogi Hertvin Klodvigin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti selkääntaputtelua opettajien taholta. "Kaikki paitsi mielipidekirjoittajat ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo arkeometriikkaa opettava Maija "Nira" Sitamäki, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat tuhmat puheet opettajien keskuudessa, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä kannustavaa kuria."
Myös koulun keittiö on imenyt ansiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten särkipasta ja seitisäleet vaahdollavaahdolla ovat takuulla jättäneet pysyvän jäljen oppilaiden biojätevalintoihin. "Oppilaat syövät sitä, mitä oudompiakin ruokia, kunhan lautasia vähän ehostetaan", ruokalasta vahvistetaan.
GT | Fredrik Solmusolmu