Polttolinjalla
Vieraana Pastori af Burgenheim
Pastori Heinz Cashenberg on ehdottomasti sitä mieltä, että roolipelaaminen on mennyt yhteiskunnassa liian pitkälle. Lehtemme kysyi pastorin lyhyessä syvähaastattelussa, mitä pahaa siinä on.
Ha: Minusta tuntuu, että maailmamme on muuttumassa kylmemmäksi. Nuorisokin vain pelaa roolipelejä ja pelaa roolipelejä; ja nyt on kuulemma kehitetty niin sanottu naislaiskottelu, josta joku perhanan idiootti on kuulemma kehittämässä jopa olympialajia! Missä ovat sellaiset arvot kuin itsekuriitsenäisyys.
Mutta eikö jokaisella sitten ole oikeus pelata roolipelejä?
Ha: Ei minun silmieni edessä ainakaan. Minun nuoruudessani roolipelaaminen oli tuntematon asia tai sitten sitä tehtiin niin sanotusti bussipysäkillä, luvan kanssa.
Eikö roolipelaaminen edes tullut nuoren pastorin mieleen takavuosina? Ei edes vähän?
Ha: No olihan siinä toki jonkin verran salaista viehätystä, täytyy myöntää. Mutta minä rukoilin paljon ja söin kalaa. Paljon kalaa. Juuri tätä nuorisolta nykyisin puuttuu: itsekuria! Ja tietysti kalaa.
Mutta lyhyesti sanottuna roolipelaaminen on siis pelkästään pahasta?
Ha: No ehkä se ammattimaisesti suoritettuna puoltaa paikkaansa. Mutta en liiallisesti ole kohtuuton, kun sanon, että kyllä roolipelaaminen pääsääntöisesti on paholaisesta.
Mutta mitäpä muuta kuuluu elämään silloin, kun ammattina on pastori?
Ha: No eläkkeellähän tässä pian ollaan. Taitaa olla aika laittaa itsekuri elämässä etusijalle ja unohtaa tämä perhanan pastorihomma hattuhyllylle tykkänään.
No sen te olette totisesti ansainneet. Ehkä teillä on kuitenkin vielä aikaa sanoa GT:n lukijoille jotakin?
Ha: Niin kauan, kun kuka tahansa kadunmies voi pelata roolipelejä vapaasti, kukaan meistä muista ei nauti elämästään!
Näinhän se on. Kiitos, pastori Heinz Cashenberg!