Ylentäkäämme männiköt!

Tutkimus on hätäkiljahdus luonnonläheisyyden puolesta

Tutkimusten mukaan männiköt ovat harakanvarpaille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on korvatseisauttava Oxlen yliopiston teotologian luentosalissa 7455, vaikka tilaisuus on jo alkanut. Dosentti Richard-Erik Kenometsä näyttää yleisölle useita sarjoja kohupreparaatteja uuden tutkimuksensa aineistosta. Preparaatteja, joiden viesti on selvä: lähiöityminen on tuhoamassa männiköt.

"Tehotalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Kenometsä myöntyy, "mutta tietääkö moni teotologikaan, että männiköt tarjoavat hyvän kasvupaikan harakanvarpaille ja harakanvarpaille?" dosentti kysyy.

Männiköt ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Kenometsä ei säästele sanojaan: "On taisteltava vastaan: poltettava kutsuntalaput ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän ärjähtää.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Himpun limpun höt, ylentäkäämme männiköt'", Kenometsä ehdottaa.

Päivä luulussa kootsi

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Klodvigin koulussa eli "Klodiksessa" oppilaat notkuvat välitunnilla ponnettomasti asfaltilla. Pikku-Liira, 6, kertoo toimittajalle suositulla luotsi-kielellä iloisesti: "Lui mootsi! Lunun miotsi lumeni niotsi lun ootsi Luura liotsi!" Jaahas... Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Megakivalta", Liira laukaisee ujosti. "Tosin luukka liotsi luisee haotsi..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, parodogi Elhand Klodvigin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti suitsutusta opettajien taholta. "Ainakin vanhemmat ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo arkeosofiaa opettava Liira "Tira" Juksamäki, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat tuhmat puheet rappusten takana, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä kannustavaa painostusta."

Myös koulun keittiö on imenyt ansiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten särkikeitto ja rapumurska vaahdollavaahdolla ovat takuulla jättäneet pysyvän jäljen oppilaiden tajuntaan. "Oppilaat syövät sitä, mitä muutkin eläimet, kunhan juomia vähän ehostetaan", ruokalasta vahvistetaan.