Ylentäkäämme hetteiköt!

Tutkimus on hätäraketti luonnonläheisyyden puolesta

Tutkimusten mukaan hetteiköt ovat harakanorvokeille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on korvatseisauttava Oxpurin yliopiston tekkologian luentosalissa 1911, vaikka tilaisuuden päähenkilö on vasta noussut areenalle. Dosentti Richard-Karl Ketolehto näyttää yleisölle uunituoreita kohukalvoja uuden tutkimuksensa aineistosta. Kalvoja, joiden viesti on selvä: lähiöityminen on tuhoamassa hetteiköt.

"Tehotalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Ketolehto myöntyy, "mutta tietääkö moni tekkologikaan, että hetteiköt tarjoavat hyvän kasvupaikan harakanorvokeille ja harakanorvokeille?" dosentti kysyy.

Hetteiköt ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Ketolehto ei säästele sappeaan: "On taisteltava vastaan: heiteltävä kananmunia ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän nasauttaa.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Himpun limpun höt, ylentäkäämme hetteiköt'", Ketolehto ehdottaa.

Päivä luulussa kootti

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Klodvigin koulussa eli "Klodiksessa" oppilaat notkuvat välitunnilla ponnettomasti viemärikansien luona. Pikku-Juska, 7, kertoo toimittajalle suositulla luotti-kielellä seuraavaa: "Lui mootti! Lunun miotti lumeni niotti lun ootti Luska juotti!" Vai niin. Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Megakakalta", Juska laukaisee välittömästi. "Tosin lussa käötti lulsii työtti..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, parogogi Berver Klodvigin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti ylistystä kaupungin johdon taholta. "Erityisesti vanhimmat oppilaat ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo arkeologiaa opettava Juska "Lasa" Jussimäki, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat tuhmat puheet luokassa, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä kannustavaa videovalvontaa."

Myös koulun keittiö on imenyt suosiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten särkitahna ja seitiperkuu vaahdollavaahdolla ovat takuulla jättäneet pysyvän jäljen oppilaiden makuaistiin. "Oppilaat syövät sitä, mitä lautasella saadaan pysymään, kunhan aterimia vähän ehostetaan", ruokalasta vahvistetaan.