Ylentäkäämme männiköt!

Tutkimus on hätäparkaisu luonnonläheisyyden puolesta

Tutkimusten mukaan männiköt ovat harakanvatuille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on korviahuumaava Yanardin yliopiston teokologian luentosalissa 8447, vaikka tutkimuksen pitäisi olla vain yksi muiden joukossa. Dosentti Erik-Richard Keidaskatras näyttää yleisölle tuntikausia kohupapereita uuden tutkimuksensa aineistosta. Papereita, joiden viesti on selvä: salaojitus on tuhoamassa männiköt.

"Tuontitalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Keidaskatras myöntyy, "mutta tietääkö moni teokologikaan, että männiköt tarjoavat hyvän kasvupaikan harakanvatuille ja harakanvatuille?" dosentti kysyy.

Männiköt ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Keidaskatras ei säästele vihaansa: "On taisteltava vastaan: noustava barrikaadeille ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän kiihtyy.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Himpun limpun höt, ylentäkäämme männiköt'", Keidaskatras ehdottaa.

Päivä eulussa kontti

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Hamserin koulussa eli "Hamsiksessa" oppilaat notkuvat välitunnilla paremman puutteessa köysitelineiden luona. Pikku-Liila, 8, kertoo toimittajalle suositulla entti-kielellä hyperaktiivisesti: "Ei montti! Enun mintti emeni nintti en ontti Eela lintti!" Niinpä tietysti... Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Aikakäytävältä", Liila hihittää pitkän miettimisen jälkeen. "Tosin etikka mantti esittaa rantti..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, pedani Alvis Hamserin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti palkintoja kaupungin johdon taholta. "Lähinnä vain nuorimmat oppilaat ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo pedanomiaa opettava Liila "Lata" Mattimaa, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat tuhmat puheet rappusten takana, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä fyysistä valvontaa."

Myös koulun keittiö on kerännyt suosiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten ahvensose ja ahvensiivut pedilläpedillä ovat takuulla jättäneet pysyvän loven oppilaiden oikeustajuun. "Oppilaat syövät sitä, mitä muutkin, kunhan ruokia vähän ehostetaan", ruokalasta vahvistetaan.