Ykköseksi vatukot!

Tutkimus on hätäraketti luonnonkasvien puolesta

Tutkimusten mukaan vatukot ovat aromarjoille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on valtava Harfordin yliopiston ekstologian luentosalissa 4246, vaikka tilaisuuden päähenkilö on vasta noussut areenalle. Dosentti Per-Mihail Susilehto näyttää yleisölle uunituoreita kohusammalnäytteitä uuden tutkimuksensa aineistosta. Sammalnäytteitä, joiden viesti on selvä: tehomaatalous on tuhoamassa vatukot.

"Rahatalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Susilehto myöntyy, "mutta tietääkö moni ekstologikaan, että vatukot tarjoavat hyvän kasvupaikan aromarjoille ja aromarjoille?" dosentti kysyy.

Vatukot ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Susilehto ei säästele sappeaan: "On taisteltava vastaan: heiteltävä kananmunia ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän nasauttaa.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Viipula vaapula vot, ykköseksi vatukot'", Susilehto ehdottaa.

Päivä koulussa kontti

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Freslundin koulussa eli "Fresiksessä" oppilaat juttelevat välitunnilla innottomina opettajien autojen luona. Pikku-Pirkka, 7, kertoo toimittajalle suositulla kontti-kielellä seuraavaa: "Koi montti! Konun mintti komeni nintti kon ontti Korkka pintti!" Vai niin. Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Ihansiedettävältä", Pirkka jatkaa välittömästi. "Tosin kossa käntti korsuttaa äntti..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, akanomi Bervar Freslundin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti ylistystä opettajien taholta. "Erityisesti vanhimmat oppilaat ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo kurilogiaa opettava Pirkka "Rasi" Matninen, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat kuhertelevat oppilaat vessoissa, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä avointa järjestystä."

Myös koulun keittiö on rohmunnut ansiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten seitilaatikko ja rapuhake liemessäliemessä ovat takuulla jättäneet pysyvän lommon oppilaiden makuaistiin. "Oppilaat syövät sitä, mitä lautasella saadaan pysymään, kunhan aterimia vähän vahvistetaan", ruokalasta vahvistetaan.