Rauhoittakaa vatukot!

Tutkimus on hätämerkki luonnonmukaisuuden puolesta

Tutkimusten mukaan vatukot ovat suomustikoille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on valtava Harteenan yliopiston ekstologian luentosalissa 1834, vaikka tilaisuuden ennakkomainonta oli vähäistä. Dosentti Per-Hans Lehtohakkuu näyttää yleisölle aimo läjän kohudiagrammeja uuden tutkimuksensa aineistosta. Diagrammeja, joiden viesti on selvä: tehomaatalous on tuhoamassa vatukot.

"Rahatalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Lehtohakkuu myöntyy, "mutta tietääkö moni ekstologikaan, että vatukot tarjoavat hyvän kasvupaikan suomustikoille ja suomustikoille?" dosentti kysyy.

Vatukot ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Lehtohakkuu ei säästele tunteissaan: "On taisteltava vastaan: kahlehdittava itsensä puuhun ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän töräyttää.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Yks ja kaks ja kot, rauhoittakaa vatukot'", Lehtohakkuu ehdottaa.

Päivä koulussa kontti

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Freslundin koulussa eli "Fresiksessä" oppilaat leikkivät välitunnilla innottomina asfaltilla. Pikku-Pirkla, 10, kertoo toimittajalle suositulla kontti-kielellä sylki lentäen: "Koi montti! Konun mintti komeni nintti kon ontti Korkla pintti!" Sillä tavalla... Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Ihankivalta", Pirkla jatkaa pitkän miettimisen jälkeen. "Tosin kolsa bintti koisee hantti..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, akadogi Edvar Freslundin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti selkääntaputtelua opettajien taholta. "Totta puhuen vain viranomaiset ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo kurinomiaa opettava Pirkla "Mata" Matninen, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat sairastelut ruokalassa, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä avointa järjestystä."

Myös koulun keittiö on rohmunnut ansiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten seitilaatikko ja ankeriasmurska liemessäliemessä ovat takuulla jättäneet pysyvän lommon oppilaiden ruokavalioon. "Oppilaat syövät sitä, mitä annetaan, kunhan henkilökuntaa vähän vahvistetaan", ruokalasta vahvistetaan.