Ylentäkäämme aarniometsät!

Tutkimus on hätäkarjaisu luonnonläheisyyden puolesta

Tutkimusten mukaan aarniometsät ovat harakanmustikoille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on yllättävän vähäistä Brandenteenan yliopiston tutologian luentosalissa 8887, vaikka tutkimuksen pitäisi olla vain yksi muiden joukossa. Dosentti Uve-Hans Metsäkeno näyttää yleisölle vinon pinon kohupapereita uuden tutkimuksensa aineistosta. Papereita, joiden viesti on selvä: liikakansoitus on tuhoamassa aarniometsät.

"Vientitalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Metsäkeno myöntyy, "mutta tietääkö moni tutologikaan, että aarniometsät tarjoavat hyvän kasvupaikan harakanmustikoille ja harakanmustikoille?" dosentti kysyy.

Aarniometsät ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Metsäkeno ei säästele vihaansa: "On taisteltava vastaan: kerättävä jättimäinen nimilista ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän jyrähtää.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Himpun limpun hät, ylentäkäämme aarniometsät'", Metsäkeno ehdottaa.

Päivä naulussa kootti

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Forsvikin koulussa eli "Forsiksessa" oppilaat notkuvat välitunnilla touhukkaasti asfaltilla. Pikku-Siti, 8, kertoo toimittajalle suositulla naatti-kielellä hyperaktiivisesti: "Nai mootti! Nanun miitti nameni niitti nan ootti Nati siitti!" Niinpä tietysti... Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Tosikivalta", Siti tulostaa välittömästi. "Tosin nantsa maatti naisee haatti..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, akadogi Silvar Forsvikin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti palkintoja opettajien taholta. "Kaikesta huolimatta kouluhallituksen jäsenet ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo astrologiaa opettava Siti "Nika" Jusnila, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat tuhmat puheet ruokalassa, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä voimakasta järjestystä."

Myös koulun keittiö on rohmunnut ansiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten ankeriaslaatikko ja rapuhake leivässäleivässä ovat takuulla jättäneet pysyvän lommon oppilaiden muistoihin. "Oppilaat syövät sitä, mitä ihmiset ennen vanhaan, kunhan ruokailutiloja vähän ehostetaan", ruokalasta vahvistetaan.