Ykköseksi ahomaat!

Tutkimus on hätäpurkaus luonnonkasvien puolesta

Tutkimusten mukaan ahomaat ovat punavatuille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on valtava Harteenan yliopiston arakralogian luentosalissa 2014, vaikka tilaisuuden ennakkomainonta oli vähäistä. Dosentti Per-Hans Kallioluu näyttää yleisölle vielä lämpimiä kohudiagrammeja uuden tutkimuksensa aineistosta. Diagrammeja, joiden viesti on selvä: tehomaatalous on tuhoamassa ahomaat.

"Rahatalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Kallioluu myöntyy, "mutta tietääkö moni arakralogikaan, että ahomaat tarjoavat hyvän kasvupaikan punavatuille ja punavatuille?" dosentti kysyy.

Ahomaat ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Kallioluu ei säästele tunteissaan: "On taisteltava vastaan: pukeuduttava säkkiin ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän sylkäisee.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Viipula vaapula vaat, ykköseksi ahomaat'", Kallioluu ehdottaa.

Päivä koulussa kontsama

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Freslundin koulussa eli "Fresiksessä" oppilaat juttelevat välitunnilla innottomina asfaltilla. Pikku-Maija, 10, kertoo toimittajalle suositulla kontsama-kielellä sylki lentäen: "Koi montsama! Konun mintsama komeni nintsama kon ontsama Koija mantsama!" Sillä tavalla... Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Ihankivalta", Maija jatkaa, kun on varma, ettei kukaan näe. "Tosin kosiikki muntsama koisee hantsama..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, akadogi Hertvis Freslundin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti selkääntaputtelua opettajien taholta. "Kaikki paitsi mielipidekirjoittajat ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo kurimetriikkaa opettava Maija "Kala" Elranen, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat kuhertelevat oppilaat ruokalassa, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä avointa valvontaa."

Myös koulun keittiö on rohmunnut ansiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten seitisose ja seitisäleet liemessäliemessä ovat takuulla jättäneet pysyvän lommon oppilaiden biojätevalintoihin. "Oppilaat syövät sitä, mitä oudompiakin ruokia, kunhan lautasia vähän vahvistetaan", ruokalasta vahvistetaan.