Pelastakaamme rämeiköt!

Tutkimus on hätäkarjaisu luonnon kauneuden puolesta

Tutkimusten mukaan rämeiköt ovat myöhäismansikoille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on valtava Bamfordin yliopiston ontologian luentosalissa 9112, vaikka tutkimuksen pitäisi olla vain yksi muiden joukossa. Dosentti Leif-Mihail Peltopuu näyttää yleisölle vinon pinon kohupiirroskuvia uuden tutkimuksensa aineistosta. Piirroskuvia, joiden viesti on selvä: tehomaatalous on tuhoamassa rämeiköt.

"Vientitalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Peltopuu myöntyy, "mutta tietääkö moni ontologikaan, että rämeiköt tarjoavat hyvän kasvupaikan myöhäismansikoille ja myöhäismansikoille?" dosentti kysyy.

Rämeiköt ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Peltopuu ei säästele vihaansa: "On taisteltava vastaan: kerättävä jättimäinen nimilista ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän jyrähtää.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Eelin keelin köt, pelastakaamme rämeiköt'", Peltopuu ehdottaa.

Päivä koulussa kontteli

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Forsvikin koulussa eli "Forsiksessa" oppilaat talsivat välitunnilla innottomina opettajien autojen luona. Pikku-Pertma, 8, kertoo toimittajalle suositulla kontteli-kielellä hyperaktiivisesti: "Koi montteli! Konun mintteli komeni nintteli kon ontteli Kortma pentteli!" Niinpä tietysti. Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Ihansiedettävältä", Pertma jatkaa, katse seiniä kiertäen. "Tosin kontsa mantteli korsuttaa äntteli..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, akanomi Silvin Forsvikin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti palkintoja opettajien taholta. "Kaikesta huolimatta kouluhallituksen jäsenet ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo astrotiikkaa opettava Pertma "Jata" Marttinen, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat tappelut arkipäivinä, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä voimakasta kuria."

Myös koulun keittiö on rohmunnut ansiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten ankeriaspasta ja ahvensäleet liemessäliemessä ovat takuulla jättäneet pysyvän lommon oppilaiden muistoihin. "Oppilaat syövät sitä, mitä ihmiset ennen vanhaan, kunhan ruokailutiloja vähän koristellaan", ruokalasta vahvistetaan.