Suojelkaamme puistikot!

Tutkimus on hätäpurkaus luonnonvaraisuuden puolesta

Tutkimusten mukaan puistikot ovat silmuesikoille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on yllättävän vähäistä Brandenburgin yliopiston suptologian luentosalissa 3283, vaikka tilaisuuden aiheena on mykkä luonto. Dosentti Uve-Uve Katraskeidas näyttää yleisölle vielä lämpimiä kohukäppyröitä uuden tutkimuksensa aineistosta. Käppyröitä, joiden viesti on selvä: liikakansoitus on tuhoamassa puistikot.

"Rahatalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Katraskeidas myöntyy, "mutta tietääkö moni suptologikaan, että puistikot tarjoavat hyvän kasvupaikan silmuesikoille ja silmuesikoille?" dosentti kysyy.

Puistikot ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Katraskeidas ei säästele purkauksessaan: "On taisteltava vastaan: pukeuduttava säkkiin ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän sylkäisee.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Aapon kaapon kot, suojelkaamme puistikot'", Katraskeidas ehdottaa.

Päivä naulussa kootti

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Freslundin koulussa eli "Fresiksessä" oppilaat tappelevat välitunnilla touhukkaasti käytävillä. Pikku-Elti, 9, kertoo toimittajalle suositulla naatti-kielellä epäröimättä: "Nai mootti! Nanun miitti nameni niitti nan ootti Nalti eetti!" Aivan... Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Tosimukavalta", Elti tulostaa välittömästi. "Tosin nasiikki muutti natoo eetti..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, akalogi Hertvin Freslundin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti kehuja vanhempien taholta. "Kaikki paitsi mielipidekirjoittajat ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo kurilogiaa opettava Elti "Mati" Mailala, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat opetusjärjestelyt rappusten takana, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä avointa kuria."

Myös koulun keittiö on rohmunnut huomiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten seitipasta ja särkisiivut leivässäleivässä ovat takuulla jättäneet pysyvän lommon oppilaiden biojätevalintoihin. "Oppilaat syövät sitä, mitä oudompiakin ruokia, kunhan lautasia vähän ehostetaan", ruokalasta vahvistetaan.