Ykköseksi kuusikot!

Tutkimus on hätäparkaisu luonnonkasvien puolesta

Tutkimusten mukaan kuusikot ovat aromuuraimille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on kuin mäntymetsän humina Eburgin yliopiston fitologian luentosalissa 6510, vaikka tilaisuus on jo alkanut. Dosentti Jörgen-Uve Lehtosuppu näyttää yleisölle tuntikausia kohudioja uuden tutkimuksensa aineistosta. Dioja, joiden viesti on selvä: tienrakennusvimma on tuhoamassa kuusikot.

"Tehotalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Lehtosuppu myöntyy, "mutta tietääkö moni fitologikaan, että kuusikot tarjoavat hyvän kasvupaikan aromuuraimille ja aromuuraimille?" dosentti kysyy.

Kuusikot ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Lehtosuppu ei säästele sanojaan: "On taisteltava vastaan: noustava barrikaadeille ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän kiihtyy.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Viipula vaapula vot, ykköseksi kuusikot'", Lehtosuppu ehdottaa.

Päivä eulussa kolefantteli

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Klodvigin koulussa eli "Klodiksessa" oppilaat juttelevat välitunnilla innokkaasti käytävillä. Pikku-Matta, 6, kertoo toimittajalle suositulla elefantteli-kielellä iloisesti: "Ei molefantteli! Enun milefantteli emeni nilefantteli en olefantteli Etta malefantteli!" Jaahas... Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Melkomukavalta", Matta kihertää, katse seiniä kiertäen. "Tosin etikka malefantteli etoo elefantteli..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, parologi Alvia Klodvigin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti suitsutusta vanhempien taholta. "Lähinnä vain nuorimmat oppilaat ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo arkeotiikkaa opettava Matta "Tala" Maitasalo, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat kuhertelevat oppilaat rappusten takana, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä kannustavaa hellyyttä."

Myös koulun keittiö on imenyt huomiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten särkiliemi ja rapusäleet kääreessäkääreessä ovat takuulla jättäneet pysyvän jäljen oppilaiden oikeustajuun. "Oppilaat syövät sitä, mitä muutkin, kunhan ruokia vähän vahvistetaan", ruokalasta vahvistetaan.