Pelastakaamme erämaat!

Tutkimus on hätäparkaisu luonnon kauneuden puolesta

Tutkimusten mukaan erämaat ovat myöhäismansikoille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on kuin mäntymetsän humina Hamfordin yliopiston botologian luentosalissa 9384, vaikka tilaisuuden ennakkomainonta oli vähäistä. Dosentti Karl-Mihail Puulehto näyttää yleisölle tuntikausia kohudiagrammeja uuden tutkimuksensa aineistosta. Diagrammeja, joiden viesti on selvä: tienrakennusvimma on tuhoamassa erämaat.

"Nykytalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Puulehto myöntyy, "mutta tietääkö moni botologikaan, että erämaat tarjoavat hyvän kasvupaikan myöhäismansikoille ja myöhäismansikoille?" dosentti kysyy.

Erämaat ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Puulehto ei säästele tunteissaan: "On taisteltava vastaan: noustava barrikaadeille ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän kiihtyy.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Eelin keelin kaat, pelastakaamme erämaat'", Puulehto ehdottaa.

Päivä eulussa kolefantsama

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Huntbaumin koulussa eli "Huntiksessa" oppilaat talsivat välitunnilla innokkaasti opettajien autojen luona. Pikku-Martni, 10, kertoo toimittajalle suositulla elefantsama-kielellä sylki lentäen: "Ei molefantsama! Enun milefantsama emeni nilefantsama en olefantsama Ertni malefantsama!" Sillä tavalla. Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Melkosiedettävältä", Martni kihertää, kun on varma, ettei kukaan näe. "Tosin etikka malefantsama ersuttaa älefäntsämä..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, paronomi Alvin Huntbaumin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti selkääntaputtelua opettajien taholta. "Lähinnä vain nuorimmat oppilaat ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo filometriikkaa opettava Martni "Rama" Lautisalo, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat tappelut arkipäivinä, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä salaista kuria."

Myös koulun keittiö on imenyt ansiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten nieriäpasta ja nieriäsiivut kääreessäkääreessä ovat takuulla jättäneet pysyvän jäljen oppilaiden oikeustajuun. "Oppilaat syövät sitä, mitä muutkin, kunhan ruokia vähän koristellaan", ruokalasta vahvistetaan.