Ykköseksi vatukot!

Tutkimus on hätäkarjaisu luonnonkasvien puolesta

Tutkimusten mukaan vatukot ovat aromuuraimille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on valtava Harlen yliopiston ekstologian luentosalissa 8350, vaikka tilaisuus on jo alkanut. Dosentti Per-Erik Eräsuppu näyttää yleisölle vinon pinon kohudioja uuden tutkimuksensa aineistosta. Dioja, joiden viesti on selvä: tehomaatalous on tuhoamassa vatukot.

"Rahatalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Eräsuppu myöntyy, "mutta tietääkö moni ekstologikaan, että vatukot tarjoavat hyvän kasvupaikan aromuuraimille ja aromuuraimille?" dosentti kysyy.

Vatukot ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Eräsuppu ei säästele sanojaan: "On taisteltava vastaan: kerättävä jättimäinen nimilista ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän jyrähtää.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Viipula vaapula vot, ykköseksi vatukot'", Eräsuppu ehdottaa.

Päivä koulussa kontsama

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Freslundin koulussa eli "Fresiksessä" oppilaat juttelevat välitunnilla innottomina asfaltilla. Pikku-Pirkja, 6, kertoo toimittajalle suositulla kontsama-kielellä iloisesti: "Koi montsama! Konun mintsama komeni nintsama kon ontsama Korkja pintsama!" Jaahas... Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Ihankivalta", Pirkja jatkaa, kun on varma, ettei kukaan näe. "Tosin kontsa mantsama koisee hantsama..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, akadogi Silvia Freslundin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti suitsutusta opettajien taholta. "Kaikesta huolimatta kouluhallituksen jäsenet ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo kurimetriikkaa opettava Pirkja "Sika" Eltinen, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat kuhertelevat oppilaat rappusten takana, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä avointa hellyyttä."

Myös koulun keittiö on rohmunnut ansiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten seitiliemi ja särkisiivut liemessäliemessä ovat takuulla jättäneet pysyvän lommon oppilaiden muistoihin. "Oppilaat syövät sitä, mitä ihmiset ennen vanhaan, kunhan ruokailutiloja vähän vahvistetaan", ruokalasta vahvistetaan.