Pelastakaamme männiköt!

Tutkimus on hätäparkaisu luonnon kauneuden puolesta

Tutkimusten mukaan männiköt ovat ketunvarpaille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on kuin mäntymetsän humina Hamburgin yliopiston teotalogian luentosalissa 4272, vaikka tutkimuksen pitäisi olla vain yksi muiden joukossa. Dosentti Karl-Uve Peltohakkuu näyttää yleisölle tuntikausia kohupiirroskuvia uuden tutkimuksensa aineistosta. Piirroskuvia, joiden viesti on selvä: tienrakennusvimma on tuhoamassa männiköt.

"Nykytalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Peltohakkuu myöntyy, "mutta tietääkö moni teotalogikaan, että männiköt tarjoavat hyvän kasvupaikan ketunvarpaille ja ketunvarpaille?" dosentti kysyy.

Männiköt ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Peltohakkuu ei säästele vihaansa: "On taisteltava vastaan: noustava barrikaadeille ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän kiihtyy.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Eelin keelin köt, pelastakaamme männiköt'", Peltohakkuu ehdottaa.

Päivä eulussa kolefantti

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Huntbaumin koulussa eli "Huntiksessa" oppilaat talsivat välitunnilla innokkaasti käytävillä. Pikku-Liila, 8, kertoo toimittajalle suositulla elefantti-kielellä hyperaktiivisesti: "Ei molefantti! Enun milefantti emeni nilefantti en olefantti Eela lilefantti!" Niinpä tietysti... Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Melkomukavalta", Liila kihertää pitkän miettimisen jälkeen. "Tosin etikka malefantti etoo elefantti..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, parologi Alhand Huntbaumin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti palkintoja vanhempien taholta. "Lähinnä vain nuorimmat oppilaat ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo filonomiaa opettava Liila "Jama" Maitasalo, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat tappelut rappusten takana, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä salaista painostusta."

Myös koulun keittiö on imenyt huomiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten nieriäkeitto ja turskasäleet kääreessäkääreessä ovat takuulla jättäneet pysyvän jäljen oppilaiden oikeustajuun. "Oppilaat syövät sitä, mitä muutkin, kunhan ruokia vähän koristellaan", ruokalasta vahvistetaan.