Varjelkaamme erämaat!

Tutkimus on hätäkiljahdus luonnon puolesta

Tutkimusten mukaan erämaat ovat nuppuvatukoille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on valtava Bamvardin yliopiston botalogian luentosalissa 4732, vaikka tutkimuksen pitäisi olla vain yksi muiden joukossa. Dosentti Leif-Per Purkkierä näyttää yleisölle useita sarjoja kohupiirroskuvia uuden tutkimuksensa aineistosta. Piirroskuvia, joiden viesti on selvä: tehomaatalous on tuhoamassa erämaat.

"Rahatalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Purkkierä myöntyy, "mutta tietääkö moni botalogikaan, että erämaat tarjoavat hyvän kasvupaikan nuppuvatukoille ja nuppuvatukoille?" dosentti kysyy.

Erämaat ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Purkkierä ei säästele vihaansa: "On taisteltava vastaan: poltettava kutsuntalaput ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän ärjähtää.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Puh ja pah ja paat, varjelkaamme erämaat'", Purkkierä ehdottaa.

Päivä koulussa kontsi

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Freslundin koulussa eli "Fresiksessä" oppilaat kinastelevat välitunnilla innottomina pihalla. Pikku-Martsi, 8, kertoo toimittajalle suositulla kontsi-kielellä hyperaktiivisesti: "Koi montsi! Konun mintsi komeni nintsi kon ontsi Kortsi mantsi!" Niinpä tietysti. Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Ihanmämmiltä", Martsi jatkaa ujosti. "Tosin kookka lintsi konhottaa intsi..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, akateemikko Elvia Freslundin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti palkintoja vanhempien taholta. "Ainakin vanhemmat ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo kurisofiaa opettava Martsi "Mala" Elranen, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat kurinpito-ongelmat arkipäivinä, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä avointa hellyyttä."

Myös koulun keittiö on rohmunnut huomiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten seitiliemi ja madesäleet liemessäliemessä ovat takuulla jättäneet pysyvän lommon oppilaiden tajuntaan. "Oppilaat syövät sitä, mitä muutkin eläimet, kunhan juomia vähän koristellaan", ruokalasta vahvistetaan.