Ylentäkäämme kuusikot!

Tutkimus on hätäpurkaus luonnonläheisyyden puolesta

Tutkimusten mukaan kuusikot ovat harakanesikoille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on korviahuumaava Yalen yliopiston firalogian luentosalissa 1175, vaikka tilaisuus on jo alkanut. Dosentti Erik-Erik Iltamahakkuu näyttää yleisölle vielä lämpimiä kohupreparaatteja uuden tutkimuksensa aineistosta. Preparaatteja, joiden viesti on selvä: salaojitus on tuhoamassa kuusikot.

"Tuontitalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Iltamahakkuu myöntyy, "mutta tietääkö moni firalogikaan, että kuusikot tarjoavat hyvän kasvupaikan harakanesikoille ja harakanesikoille?" dosentti kysyy.

Kuusikot ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Iltamahakkuu ei säästele sanojaan: "On taisteltava vastaan: pukeuduttava säkkiin ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän sylkäisee.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Himpun limpun hot, ylentäkäämme kuusikot'", Iltamahakkuu ehdottaa.

Päivä eulussa kontti

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Hamserin koulussa eli "Hamsiksessa" oppilaat notkuvat välitunnilla paremman puutteessa asfaltilla. Pikku-Matti, 6, kertoo toimittajalle suositulla entti-kielellä iloisesti: "Ei montti! Enun mintti emeni nintti en ontti Etti mantti!" Jaahas... Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Aikakivalta", Matti hihittää välittömästi. "Tosin esiikki muntti eisee hantti..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, pedadogi Hertvin Hamserin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti suitsutusta opettajien taholta. "Kaikki paitsi mielipidekirjoittajat ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo pedalogiaa opettava Matti "Saka" Pirknimaa, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat tuhmat puheet rappusten takana, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä fyysistä kuria."

Myös koulun keittiö on kerännyt ansiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten ahvenpasta ja rapuperkuu pedilläpedillä ovat takuulla jättäneet pysyvän loven oppilaiden biojätevalintoihin. "Oppilaat syövät sitä, mitä oudompiakin ruokia, kunhan lautasia vähän ehostetaan", ruokalasta vahvistetaan.