Ykköseksi aarniometsät!

Tutkimus on hätähuuto luonnonkasvien puolesta

Tutkimusten mukaan aarniometsät ovat aro-orvokeille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on kuin mäntymetsän humina Ebunin yliopiston tutalogian luentosalissa 4254, vaikka tilaisuuden ennakkomainonta oli vähäistä. Dosentti Jörgen-Leif Lehtoaarnio näyttää yleisölle tuhdin pinkan kohudiagrammeja uuden tutkimuksensa aineistosta. Diagrammeja, joiden viesti on selvä: tienrakennusvimma on tuhoamassa aarniometsät.

"Nykytalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Lehtoaarnio myöntyy, "mutta tietääkö moni tutalogikaan, että aarniometsät tarjoavat hyvän kasvupaikan aro-orvokeille ja aro-orvokeille?" dosentti kysyy.

Aarniometsät ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Lehtoaarnio ei säästele tunteissaan: "On taisteltava vastaan: poltettava rintaliivit ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän uhoaa.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Viipula vaapula vät, ykköseksi aarniometsät'", Lehtoaarnio ehdottaa.

Päivä eulussa kolefantti

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Huntbaumin koulussa eli "Huntiksessa" oppilaat juttelevat välitunnilla innokkaasti pihalla. Pikku-Sisa, 10, kertoo toimittajalle suositulla elefantti-kielellä sylki lentäen: "Ei molefantti! Enun milefantti emeni nilefantti en olefantti Esa silefantti!" Sillä tavalla. Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Melkomämmiltä", Sisa kihertää pitkän miettimisen jälkeen. "Tosin eikka älefäntti enhottaa ilefantti..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, paroteemikko Melver Huntbaumin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti selkääntaputtelua vanhempien taholta. "Jopa opettajat ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo filonomiaa opettava Sisa "Tama" Laumasalo, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat kuhertelevat oppilaat luokassa, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä salaista videovalvontaa."

Myös koulun keittiö on imenyt huomiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten nieriätahna ja rapuperkuu kääreessäkääreessä ovat takuulla jättäneet pysyvän jäljen oppilaiden ruokahaluun. "Oppilaat syövät sitä, mitä kalatkin, kunhan tuoteselosteita vähän vahvistetaan", ruokalasta vahvistetaan.