Rauhoittakaa kuusikot!

Tutkimus on hätäraketti luonnonmukaisuuden puolesta

Tutkimusten mukaan kuusikot ovat suoesikoille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on kuin mäntymetsän humina Esingin yliopiston fikologian luentosalissa 6066, vaikka tilaisuuden päähenkilö on vasta noussut areenalle. Dosentti Jörgen-Johan Lehtoluoto näyttää yleisölle uunituoreita kohusammalnäytteitä uuden tutkimuksensa aineistosta. Sammalnäytteitä, joiden viesti on selvä: tienrakennusvimma on tuhoamassa kuusikot.

"Globaalitalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Lehtoluoto myöntyy, "mutta tietääkö moni fikologikaan, että kuusikot tarjoavat hyvän kasvupaikan suoesikoille ja suoesikoille?" dosentti kysyy.

Kuusikot ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Lehtoluoto ei säästele sappeaan: "On taisteltava vastaan: heiteltävä kananmunia ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän nasauttaa.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Yks ja kaks ja kot, rauhoittakaa kuusikot'", Lehtoluoto ehdottaa.

Päivä eulussa kolefantsi

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Chydbrentin koulussa eli "Chydiksessä" oppilaat leikkivät välitunnilla innokkaasti köysitelineiden luona. Pikku-Matra, 7, kertoo toimittajalle suositulla elefantsi-kielellä seuraavaa: "Ei molefantsi! Enun milefantsi emeni nilefantsi en olefantsi Etra malefantsi!" Vai niin... Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Melkokäytävältä", Matra kihertää ujosti. "Tosin essa kälefäntsi esittaa ralefantsi..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, paroni Bervin Chydbrentin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti ylistystä kaupungin johdon taholta. "Erityisesti vanhimmat oppilaat ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo matemasofiaa opettava Matra "Nisi" Mailasalo, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat sairastelut välitunneilla, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä suoraa kuria."

Myös koulun keittiö on imenyt suosiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten sipulipasta ja sipulifile kääreessäkääreessä ovat takuulla jättäneet pysyvän jäljen oppilaiden makuaistiin. "Oppilaat syövät sitä, mitä lautasella saadaan pysymään, kunhan aterimia vähän vahvistetaan", ruokalasta vahvistetaan.