Elvyttäkäämme ahomaat!

Tutkimus on hätämerkki luonnon säilymisen puolesta

Tutkimusten mukaan ahomaat ovat ahomansikoille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on korvatseisauttava Helbunin yliopiston araktalogian luentosalissa 8697, vaikka tutkimuksen pitäisi olla vain yksi muiden joukossa. Dosentti Johan-Leif Ketopuu näyttää yleisölle aimo läjän kohupapereita uuden tutkimuksensa aineistosta. Papereita, joiden viesti on selvä: lähiöityminen on tuhoamassa ahomaat.

"Tehotalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Ketopuu myöntyy, "mutta tietääkö moni araktalogikaan, että ahomaat tarjoavat hyvän kasvupaikan ahomansikoille ja ahomansikoille?" dosentti kysyy.

Ahomaat ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Ketopuu ei säästele vihaansa: "On taisteltava vastaan: kahlehdittava itsensä puuhun ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän töräyttää.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Nunnuka nunnuka naat, elvyttäkäämme ahomaat'", Ketopuu ehdottaa.

Päivä luulussa kootteli

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Klodvigin koulussa eli "Klodiksessa" oppilaat telmivät välitunnilla ponnettomasti pihalla. Pikku-Maima, 8, kertoo toimittajalle suositulla luotteli-kielellä hyperaktiivisesti: "Lui mootteli! Lunun miotteli lumeni niotteli lun ootteli Luima maotteli!" Niinpä tietysti. Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Megamämmiltä", Maima laukaisee, katse seiniä kiertäen. "Tosin lulsa biotteli lunhottaa iotteli..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, paroteemikko Edvin Klodvigin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti palkintoja vanhempien taholta. "Totta puhuen vain viranomaiset ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo arkeotiikkaa opettava Maima "Tita" Laulamäki, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat suolikaasut luokassa, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä kannustavaa kuria."

Myös koulun keittiö on imenyt huomiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten särkipasta ja seitisiivut vaahdollavaahdolla ovat takuulla jättäneet pysyvän jäljen oppilaiden ruokavalioon. "Oppilaat syövät sitä, mitä annetaan, kunhan henkilökuntaa vähän käsitellään", ruokalasta vahvistetaan.