Ylentäkäämme rämeiköt!

Tutkimus on hätäkarjaisu luonnonläheisyyden puolesta

Tutkimusten mukaan rämeiköt ovat harakanmansikoille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on korviahuumaava Yarun yliopiston ontologian luentosalissa 8687, vaikka tutkimuksen pitäisi olla vain yksi muiden joukossa. Dosentti Erik-Klaus Hakkuuheimo näyttää yleisölle vinon pinon kohupapereita uuden tutkimuksensa aineistosta. Papereita, joiden viesti on selvä: salaojitus on tuhoamassa rämeiköt.

"Metsätalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Hakkuuheimo myöntyy, "mutta tietääkö moni ontologikaan, että rämeiköt tarjoavat hyvän kasvupaikan harakanmansikoille ja harakanmansikoille?" dosentti kysyy.

Rämeiköt ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Hakkuuheimo ei säästele vihaansa: "On taisteltava vastaan: kerättävä jättimäinen nimilista ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän jyrähtää.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Himpun limpun höt, ylentäkäämme rämeiköt'", Hakkuuheimo ehdottaa.

Päivä eulussa kontti

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Wartportin koulussa eli "Wartiksessa" oppilaat notkuvat välitunnilla paremman puutteessa opettajien autojen luona. Pikku-Pertsa, 8, kertoo toimittajalle suositulla entti-kielellä hyperaktiivisesti: "Ei montti! Enun mintti emeni nintti en ontti Ertsa pentti!" Niinpä tietysti. Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Aikasiedettävältä", Pertsa hihittää pitkän miettimisen jälkeen. "Tosin entsa mantti ersuttaa äntti..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, pedanomi Silvin Wartportin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti palkintoja opettajien taholta. "Kaikesta huolimatta kouluhallituksen jäsenet ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo geonomiaa opettava Pertsa "Tisi" Martsimaa, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat tuhmat puheet opettajien huoneessa, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä kunnon kuria."

Myös koulun keittiö on kerännyt ansiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten madepasta ja ahvenhake pedilläpedillä ovat takuulla jättäneet pysyvän loven oppilaiden muistoihin. "Oppilaat syövät sitä, mitä ihmiset ennen vanhaan, kunhan ruokailutiloja vähän ehostetaan", ruokalasta vahvistetaan.