Ykköseksi männiköt!

Tutkimus on hätäparkaisu luonnonkasvien puolesta

Tutkimusten mukaan männiköt ovat punavatuille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on kuin mäntymetsän humina Enardin yliopiston teokologian luentosalissa 7278, vaikka tilaisuuden aiheena on mykkä luonto. Dosentti Jörgen-Richard Heimolurkki näyttää yleisölle tuntikausia kohulevykkeitä uuden tutkimuksensa aineistosta. Levykkeitä, joiden viesti on selvä: tienrakennusvimma on tuhoamassa männiköt.

"Nykytalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Heimolurkki myöntyy, "mutta tietääkö moni teokologikaan, että männiköt tarjoavat hyvän kasvupaikan punavatuille ja punavatuille?" dosentti kysyy.

Männiköt ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Heimolurkki ei säästele purkauksessaan: "On taisteltava vastaan: noustava barrikaadeille ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän kiihtyy.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Viipula vaapula vöt, ykköseksi männiköt'", Heimolurkki ehdottaa.

Päivä eulussa kolefantti

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Huntbaumin koulussa eli "Huntiksessa" oppilaat juttelevat välitunnilla innokkaasti köysitelineiden luona. Pikku-Liila, 9, kertoo toimittajalle suositulla elefantti-kielellä epäröimättä: "Ei molefantti! Enun milefantti emeni nilefantti en olefantti Eela lilefantti!" Aivan... Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Melkokäytävältä", Liila kihertää pitkän miettimisen jälkeen. "Tosin etikka malefantti esittaa ralefantti..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, paroni Alvis Huntbaumin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti kehuja kaupungin johdon taholta. "Lähinnä vain nuorimmat oppilaat ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo filonomiaa opettava Liila "Nita" Martnisalo, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat kuhertelevat oppilaat rappusten takana, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä salaista valvontaa."

Myös koulun keittiö on imenyt suosiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten nieriäsose ja turskamurska kääreessäkääreessä ovat takuulla jättäneet pysyvän jäljen oppilaiden oikeustajuun. "Oppilaat syövät sitä, mitä muutkin, kunhan ruokia vähän vahvistetaan", ruokalasta vahvistetaan.