Varjelkaamme kuusikot!

Tutkimus on hätähuuto luonnon puolesta

Tutkimusten mukaan kuusikot ovat nuppuvatuille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on kuin mäntymetsän humina Hamlen yliopiston fitologian luentosalissa 9516, vaikka tilaisuuden päähenkilö on vasta noussut areenalle. Dosentti Karl-Erik Puuiltama näyttää yleisölle tuhdin pinkan kohusammalnäytteitä uuden tutkimuksensa aineistosta. Sammalnäytteitä, joiden viesti on selvä: tienrakennusvimma on tuhoamassa kuusikot.

"Tehotalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Puuiltama myöntyy, "mutta tietääkö moni fitologikaan, että kuusikot tarjoavat hyvän kasvupaikan nuppuvatuille ja nuppuvatuille?" dosentti kysyy.

Kuusikot ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Puuiltama ei säästele sappeaan: "On taisteltava vastaan: poltettava rintaliivit ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän uhoaa.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Puh ja pah ja pot, varjelkaamme kuusikot'", Puuiltama ehdottaa.

Päivä eulussa kolefantti

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Klodvigin koulussa eli "Klodiksessa" oppilaat kinastelevat välitunnilla innokkaasti asfaltilla. Pikku-Matla, 7, kertoo toimittajalle suositulla elefantti-kielellä seuraavaa: "Ei molefantti! Enun milefantti emeni nilefantti en olefantti Etla malefantti!" Vai niin... Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Melkokivalta", Matla kihertää pitkän miettimisen jälkeen. "Tosin eikka älefäntti eisee halefantti..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, parodogi Melvis Klodvigin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti ylistystä opettajien taholta. "Jopa opettajat ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo arkeonomiaa opettava Matla "Sara" Pirkmasalo, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat kurinpito-ongelmat opettajien keskuudessa, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä kannustavaa valvontaa."

Myös koulun keittiö on imenyt ansiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten särkisose ja särkimurska kääreessäkääreessä ovat takuulla jättäneet pysyvän jäljen oppilaiden ruokahaluun. "Oppilaat syövät sitä, mitä kalatkin, kunhan tuoteselosteita vähän koristellaan", ruokalasta vahvistetaan.