Rauhoittakaa koivikot!
Tutkimus on hätäkarjaisu luonnonmukaisuuden puolesta

Tutkimusten mukaan koivikot ovat suovatuille ihanteellista kasvumaastoa.
Häly on kuin mäntymetsän humina Elen yliopiston raplologian luentosalissa 5034, vaikka tilaisuuden ennakkomainonta oli vähäistä. Dosentti Jörgen-Erik Pupusilmu näyttää yleisölle vinon pinon kohudiagrammeja uuden tutkimuksensa aineistosta. Diagrammeja, joiden viesti on selvä: tienrakennusvimma on tuhoamassa koivikot.
"Tehotalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Pupusilmu myöntyy, "mutta tietääkö moni raplologikaan, että koivikot tarjoavat hyvän kasvupaikan suovatuille ja suovatuille?" dosentti kysyy.
Koivikot ovat siis katoamassa.
Pupusilmu ei säästele tunteissaan
Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Pupusilmu ei säästele tunteissaan: "On taisteltava vastaan: kerättävä jättimäinen nimilista ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän jyrähtää.
Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Yks ja kaks ja kot, rauhoittakaa koivikot'", Pupusilmu ehdottaa.
GT | Hans Karjakarja
Päivä eulussa kolefantti
Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa
Klodvigin koulussa eli "Klodiksessa" oppilaat leikkivät välitunnilla innokkaasti asfaltilla. Pikku-Jukla, 10, kertoo toimittajalle suositulla elefantti-kielellä sylki lentäen: "Ei molefantti! Enun milefantti emeni nilefantti en olefantti Ekla julefantti!" Sillä tavalla... Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Melkokivalta", Jukla kihertää pitkän miettimisen jälkeen. "Tosin entsa malefantti eisee halefantti..." hän tunnustaa.
Niin tai näin, parodogi Silvis Klodvigin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti selkääntaputtelua opettajien taholta. "Kaikesta huolimatta kouluhallituksen jäsenet ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo arkeonomiaa opettava Jukla "Raka" Elsasalo, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat sairastelut rappusten takana, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä kannustavaa valvontaa."
Myös koulun keittiö on imenyt ansiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten särkisose ja ankeriashake kääreessäkääreessä ovat takuulla jättäneet pysyvän jäljen oppilaiden muistoihin. "Oppilaat syövät sitä, mitä ihmiset ennen vanhaan, kunhan ruokailutiloja vähän vahvistetaan", ruokalasta vahvistetaan.
GT | Hans Karjakarja