Polttolinjalla
Vieraana Piispa Mähönen
Piispa Ali Ben Cashenberg on ehdottomasti sitä mieltä, että laiskottelu on mennyt yhteiskunnassa liian pitkälle. Lehtemme kysyi piispan lyhyessä syvähaastattelussa, mitä pahaa siinä on.
AM: Minusta tuntuu, että maailmamme on muuttumassa kylmemmäksi. Nuorisokin vain laiskottelee ja laiskottelee; ja nyt on kuulemma kehitetty niin sanottu teleskooppikiroilu, josta joku helvatan dorka on kuulemma kehittämässä jopa olympialajia! Missä ovat sellaiset arvot kuin nautiskeluitsekuri.
Mutta eikö jokaisella sitten ole oikeus laiskotella?
AM: Ei minun silmieni edessä ainakaan. Minun nuoruudessani laiskottelu oli tuntematon asia tai sitten sitä tehtiin niin sanotusti avaruudessa, luvan kanssa.
Eikö laiskottelu edes tullut nuoren piispan mieleen takavuosina? Ei edes vähän?
AM: No olihan siinä toki melkoisesti salaista vetovoimaa, täytyy myöntää. Mutta minä luin paljon ja söin pillereitä. Paljon pillereitä. Juuri tätä nuorisolta nykyisin puuttuu: itsekuria! Ja tietysti pillereitä.
Mutta lyhyesti sanottuna laiskottelu on siis pelkästään pahasta?
AM: No ehkä se oikein kohdennettuna puoltaa paikkaansa. Mutta en liiallisesti liioittele, kun sanon, että kyllä laiskottelu pääsääntöisesti on luonnotonta.
Mutta mitäpä muuta kuuluu elämään silloin, kun ammattina on piispa?
AM: No eläkkeellähän tässä pian ollaan. Taitaa olla aika laittaa nautiskelu elämässä etusijalle ja unohtaa tämä helvatan piispahomma hattuhyllylle tykkänään.
No sen te olette totisesti ansainneet. Ehkä teillä on kuitenkin vielä aikaa sanoa GT:n lukijoille jotakin?
AM: Niin kauan, kun kuka tahansa kadunmies voi laiskotella vapaasti, kukaan meistä ei ole turvassa!
Näinhän se on. Kiitos, piispa Ali Ben Cashenberg!